Yli 10 000 ulkomaalaistaustaista korkeakoulutettua työskentelee duunariammateissa

– Tänne tulleet korkeakoulutetut ovat meillä alihyödynnetty voimavara. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka viides toimii työntekijäammateissa. Suomalaisten keskuudessa vastaava osuus on ihan pari prosenttia. Onhan se aikamoista tuhlausta, tiivistää Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela. 

Työntekijäammateista tutkija käyttää myös nimitystä duunariammatit.

– Vajaakäyttö näkyy nimen omaan korkea-astetutkinnon suorittaneiden joukossa. Jos katsotaan perusasteen ja keskiasteen tehneitä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisia, heidän asema työelämässä on aika samankaltainen, Sutela jatkaa.

Tilastokeskus, THL ja Työterveyslaitos julkaisivat tänään ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä, koulutusta ja hyvinvointia kartoittaneen tutkimuksen. Vastaavaa tietoa ulkomaalaistaustaisista maassamme ei ole aiemmin saatu.

Tutkimukseen on otettu mukaan vuonna 2014 Suomessa asuneet ihmiset, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

"Eikö osaamista tunnisteta?"

Erityisesti korkeakoulutettujen tilanne tuli esiin monella tavalla. 

– Niillä korkeakoulutetuilla ulkomaalaistaustaisilla, jotka toimivat työelämässä, oli enemmän määräaikaisia työsuhteita ja alityöllisyyttä kuin vastaavilla suomalaistaustaisilla, jatkaa Sutela.

Mistä tämä korkeakoulutettujen asema johtuu?

– Eikö osaamista tunnisteta? Pitäisikö kielitaitoa petrata? Asenteellisiakin syitä varmasti on, tutkija toteaa.

Kielitaidon merkitys korostuu tässäkin tutkimuksessa. Kielen osaaminen näyttäytyy kuitenkin eri tavalla eri ryhmissä. 

– Perus- ja keskiasteen suorittaneille pienikin edistyminen kielitaidossa näkyy parempana työllisyytenä. Korkeasti koulutettujen osalta vasta edistyneen tason saavuttaminen suomen tai ruotsin kielessä parantaa asemaa työelämässä.

Englannin kieltä hyvin osaava ja korkeakoulutettu ei siis vielä yhtälönä välttämättä riitä.

– Työperäisestä syistä ja opiskelun vuoksi Suomeen muuttaneilla suomen kielen taito on aika heikko. Heitä on yleensä rekrytoitukin sellaisiin töihin, missä toimitaan pitkälti englannilla. Mutta on paljon korkeakoulutuksen vaativia töitä, joissa vaaditaan suomen kielen taito. Tällainen on esimerkiksi lääkärin ammatti, Sutela summaa.

Pitkään Suomessa asuneet työllistyvät 

Kun katsoo suomalaistaustaisten ja tänne tulleiden miesten työllisyyttä, se on yllättäen liki samalla tasolla. Tätä selittää osittain se, että ulkomaalaistaustaisten miesten ikärakenne on nuorempi. 

Naisten vertailussa ero on huomattava. Osittain tätä selittää se, että ulkomaalaistaustaiset naiset saavat lapsia muita aiemmin ja useammin.

Yleisesti tarkastellen ihminen työllistyy sitä paremmin, mitä pidempään maassa on asunut.

– Työperäisillä maahanmuuttajilla työllisyysaste on paljon korkeampi kuin suomalaisilla. Samoin ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla se kehittyy paremmaksi kuin suomalaistaustaisella väestöllä. 

Nuoremmissa ikäryhmissä työllisyys on yhtä korkealla tasolla – joissakin ryhmissä jopa korkeammalla – kuin suomalaistaustaisilla. 

Ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen osuus ei juurikaan eroa suomalaisväestön vastaavasta. Isoa eroa ei synny toisenkaan asteen kohdalla. 

Mutta tänne tulleiden jakaantuneisuus näkyy siinä, että peruskoulun varassa olevien osuus on selkeästi suomalaissyntyisiä suurempi.

Huomio nuorten äitien kielitaitoon

Ulkomaalaistaustaisten alle 30-vuotiaita nuorten osuus niistä, jotka ovat työelämän ja opiskelun ulkopuolella, on hieman isompi suomalaistaustaisten osuuteen verrattuna.

Tosin nuorten miesten kohdalla eroa ei ole. Ero tulee naisista. Nuorista ulkomaalaistaustaisista naisista joka viides on työelämän ja opiskelun ulkopuolella ja siitä porukasta puolet hoitaa lapsiaan kotona. 

– Näiden naisten kielitaito vaatii satsauksia, vaatii Sutela.

Vanhempien koulutustaustan merkitys on keskeinen.

– Kun molemmilla vanhemmilla on vain perusasteen koulutus, neet-aste on huomattavasti suurempi kuin silloin, kun edes toinen vanhempi on suorittanut keskiasteen koulutuksen. Erot ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välillä häipyvät, kun katsotaan vanhempien koulutustaustaa, päättää Sutela. 

Neet-nuorilla tarkoitetaan työelämän, opiskelun ja varusmiespalvelun ulkopuolella olevia 15 - 29 -vuotiaita henkilöitä.