Mitä vanhemmista ikäluokista on kyse, sitä useampi suomalainen on käynyt pelkän peruskoulun. Harvinaista tämä ei ole nuoremmillakaan aikuisilla.
Toissa vuonna peruskoulututkinnon varassa oli 16 prosenttia 20–29-vuotiaista suomalaisista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Pelkän peruskoulun varaan jääminen on kuitenkin vähentynyt tasaisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
– Työpaikat, joissa ei vaadita peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Tämä on tuonut suuria haasteita peruskoulun varaan jääneiden työllistymiseen. Osaaminen ei yksinkertaisesti riitä nykypäivän työmarkkinoilla, Appelqvist-Schmidlechner toteaa.
Pelkän peruskoulun käyneitä eniten kuljetusalalla
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan se, ettei opintoja aloiteta peruskoulun jälkeen lainkaan, on harvinaista. Selvästi yleisempää on siis se, että opinnot aloitetaan, mutta jätetään kesken.
Moni lopettaa toisen asteen opinnot jo ensimmäisen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan keskeyttäjiä on jopa kymmenen prosenttia toisen asteen opiskelijoista. Ammattikoulu keskeytetään huomattavasti useammin kuin lukio.
– Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka suuri osa tästä kymmenestä prosentista palaa kouluun vanhemmalla iällä. Merkittävä osa toisen asteen tutkinnon hankkivista on aikuisopiskelijoita, Eloranta huomauttaa.
SAK:n tekemän jäsentutkimuksen mukaan eniten pelkän peruskoulun käyneitä suomalaisia työskentelee kuljetusalalla: Siellä noin joka viides työntekijä on pelkän peruskoulun varassa. Melko yleistä tämä on myös yksityisillä palvelualoilla sekä teollisuudessa.