Yleislääkäri korvaa psykiatrin yhä useammin – potilas kuvaa omaa kokemustaan erittäin ahdistavaksi

Suomea uhkaa lähivuosina vakava vaje psykiatriaan erikoistuneista lääkäreistä. Näin varoitteli Lääkärilehti jo neljä vuotta sitten eikä tilanne ole kääntynyt parempaan suuntaan.

Lehdessä professori Olli Meretoja arvioi selvityksessään, että Suomessa on 300 psykiatria vähemmän vuonna 2025 kuin tämän vuosikymmenen alussa, vaikka professorin arvion mukaan erikoislääkäreitä tarvittaisiin lisää yli 300.

Alan lääkärien ammattitaito nousi uudelleen tikun nokkaan helmikuussa, kun Turun Sanomat uutisoi vakavista väärinkäytöksistä ja epäillyistä potilaiden pahoinpitelyistä Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa. Kupittaan väärinkäytöksiä selvittäneen Valviran lääkintöneuvos pitääkin psykiatrian lääkärivajetta hyvin vakavana huolena.

– On ollut jo pitkään selvillä, että joitakin psykiatrian erikoislääkäreihin tarkoitettuja virkoja ovat hoitaneet erikoistumattomat lääkärit, tai yleislääkärit, lääkintöneuvos Markus Henriksson sanoo.

Henrikssonin mukaan on kuitenkin parempi, että psykiatrista hoitoa on ylipäänsä tarjolla, vaikkei sitten varsinaisilta psykiatreilta.

– Hyvän työnohjauksen ja johdon sekä moniammatillisen yhteistyön tehostamisen avulla voidaan pitää toimintaa yllä. Mikä on pahempi ongelma, virkaa ei hoida kukaan tai sitä hoitaa erikoistumaton lääkäri?

"Oksensin ennen lääkärin tapaamista"

MTV Uutisiin yhteyttä ottanut nainen halusi kertoa oman esimerkkinsä siitä, millaista tulosta yleislääkärit voivat psykiatreina saada aikaan.

Hän välitti toimitukseen ihmettelevän viestinsä siitä, miksi psykiatriaan erikoistumassa olevat lääkärinne käyttävät ammattinimikettä "avohuollon erikoislääkäri". Omaa vuoden mittaista psykiatrista hoitokokemustaan yleislääkärin kanssa nainen kuvaa erittäin ahdistavaksi.

– Oksensin aamuisin ennen näitä tapaamisia ja lopulta en enää pystynyt tulemaan lähellekään rakennusta, nainen kertoo.

Nainen välitti viestissään myös ylilääkäriltä saamansa vastauksen. Ylilääkäri vahvistaa viestin oikeellisuuden MTV Uutisille. Viestissä ylilääkäri ei ota suoraan kantaa naisen kokemuksiin, mutta hän korostaa, että psykiatrin määräaikaisena sijaisena voi toimia laillistettu lääkäri, jolla ei ole psykiatrian erikoislääkärin pätevyyttä.

– Viime vuosien aikana vain osaan julkisen sektorin psykiatrin viroista on saatu psykiatrian erikoislääkäri. Ennusteiden mukaan tämä niin sanottu psykiatrivaje tulee lähivuosina vielä kasvamaan suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, lääkäri kirjoittaa.

Lääkärin mukaan vireillä on kuitenkin useita hankkeita nuorten lääkäriopiskelijoiden erikoistumiseksi psykiatriselle alalle.

– Haluamme kääntää tämän synkän virran, ylilääkäri kertoo MTV Uutisille.

Lähes kukaan ei hae avoimia paikkoja

Ylilääkärin mukaan avohoidon erikoislääkärin viran julkiseen hakuun on viime aikoina saatu kuitenkin vain yksi hakemus – sekin psykiatrian erikoislääkäriltä, joka on jo valmiiksi ollut samassa talossa töissä määräaikaisena.

Osin tästäkin syystä ylilääkäri pitää Henrikssonin tapaan hienona, että ”voimme turvautua psykiatriasta kiinnostuneisiin lääkäreihin, vaikka he eivät vielä olisikaan saavuttaneet varsinaista psykiatrian erikoislääkärin muodollista pätevyyttä”.

– On hyvä muistaa, että käytännössä kaikki maassamme laillistetut lääkärit ovat suorittaneet lääketieteen lisensiaatin tutkinnon, joka edellyttää vähintään noin kuuden vuoden opintoja, psykiatrian kurssi mukaan lukien.

Psykiatrien ”sukupuuttoon kuolemisen” ohella Henriksson on huolissaan omilleen asumaan siirretyistä mielenterveyspotilaista.

– Suomessa on ollut liikaa sairaalapaikkoja. On siis hyvä, että ihminen pääsee aiempaa useammin kodinomaisiin olosuhteisiin mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Niissä on kuitenkin voinut käydä niin, että ihminen jää metsäkulmalle asumaan, ja vierailut mielenterveyskeskukseen, aktiivinen hoito ja kuntoutus ovat jääneet toteutumatta.

Henkilöstö kohtaa potilaan aiempaa paremmin

Kokonaisuutena psykiatrinen sairaanhoito on Valviran Henrikssonin mukaan mennyt parempaan suuntaan viimeisten 15–20 vuoden aikana. Henkilöstöä on koulutettu potilaan hyvään kohtaamiseen.

Jos ja kun potilaita joudutaan joskus eristämään ja sitomaan, on siihenkin koulutus muuttunut potilasta kunnioittavammaksi.

– Ikävä kyllä joskus joudutaan itsemääräämisoikeuteen kajoamaan, mutta ei sen määrä ja laatu ole noussut ja huonontunut. Hoito onnistuu koko ajan enemmän ilman sitä, ja kun siihen on jouduttu turvautumaan, henkilöstöä on koulutettu tekemään se mahdollisimman väkivallattomasti ja turvallisella tavalla.

Kuitenkin meillä on tapauksia, joita ei saisi olla, Henriksson viittaa muun muassa Kupittaan tapahtumiin.

– Työtä laadun parantamiseksi on jatkettava ja epäkohtiin puututtava.

Muistilääkkeiden hinnat ovat romahtaneet muutamassa vuodessa laastarilääkettä lukuun ottamatta. Asiantuntijan mukaan puolet kallista laastarilääkettä käyttävistä voisivat siirtyä edulliseen tablettilääkitykseen.