Karmea ristiriita: Psykiatrian potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, mutta kaksi kolmasosaa psykiatreista jää eläkkeelle 2020-luvulla

Asiantuntijan mukaan erikoissairaanhoidon osastojaksojen jälkeiset nuorten potilaiden jatkohoitopaikat ovat kiven alla. 

– Jonoja on tutkimukseen ja hoitoon pääsyyn. Nuoret eivät pääse jatkohoitoon minnekään. 

Viime vuosi oli erityisen raskas psykiatrisilla vuodeosastoilla ja sama tahti jatkuu edelleen sekä aikuispsykiatristen että nuorisopsykiatristen potilaiden määrän ja vaikeusasteen vuoksi.

– Nuorisopsykiatrisia potilaita tulee osastohoitoon KYS ERVA-alueelta ja osastot ovat jatkuvasti täynnä ja ylipaikoilla.

Myös aikuispsykiatrian osastot ovat jatkuvasti täynnä ja poliklinikoilla on ylikuormitus, lääkärivajeen lisäksi.

– Keskittämisasetuksen vuoksi kaikki tahdosta riippumatonta hoitoa vaativat potilaat hoidetaan täällä meillä Julkulan sairaalassa.

"Pienemmällä resurssilla tuotetaan palveluita enemmän jatkuvassa ylipaineessa"

Ollonen kertoo, että maakunnallinen tilanne hankaloitunut, kun Varkaus sulki psykiatrisen vuodeosastonsa maaliskuussa 2020 eikä Varkauteen ole voinut laittaa vapaaehtoisessa hoidossa olevia potilaita. Osastopaikoista on siis pula, samoin lääkäreistä.

– Osastopaikkojen vähennys säästövelvoitteen vuoksi (vanhuspsykiatrian osasto suljettiin 3/2020) on johtanut siihen, että pienemmällä resurssilla tuotetaan palveluita enemmän jatkuvassa ylipaineessa. Vaativa osastohoito on siis  keskitetty koko maakunnan alueelta Julkulan sairaalaan. 

– Ylikuormitus on osin johtanut pahenevaan lääkäripulaan. Meillä on vain noin 60% käytössä lääkäreistä (40 prosentin vaje). Erikoistuvat tekevät kuitenkin töitä tyhjillä erikoislääkäreiden vakansseilla eli tilanne ei ole niin paha, että kokonaan ilman lääkäreitä oltaisiin. 

Ollonen kertoo, että palvelukeskuksessa ei ole ollenkaan erikoislääkäriä vanhuspsykiatrialla eikä päihdepsykiatrialla.

– Rekrytointi erikoislääkärin virkoihin on jatkuvaa, mutta hakijoita ei ole. 

"Pahimmillaan johtaa potilaiden hoidon vaarantumiseen tai ainakin heikkenemiseen"

Psykiatripula on valtakunnallinen ilmiö. Työikäisiä psykiatrian erikoislääkäreitä on nyt noin 900, mutta ei kauaa.

– Ongelma on tosiaan se, että erikoislääkärikunta on varsin iäkästä ja noin 600 heistä saavuttaa eläkeiän seuraavan reilun 10 vuoden aikana, toteaa Tays:n Kehitysyhtiön koulutuspäällikkö Johanna Rellman. 

Asiantuntija pitää tilannetta huolestuttavana. 

– Kyllähän tämä pahimmillaan johtaa potilaiden hoidon vaarantumiseen tai ainakin heikkenemiseen.

Tilanne vaikea eri puolella Suomea

Mielenterveyspalvelujen saatavuus ei ole pelkästään savolainen ongelma, vaan leimaava trendi eri puolilla Suomea. Esimerkiksi HUS:ssa psykiatrian osastot ovat hyvin täynnä ja osastopaikkoja ei aina löydy.

– Siellä on selkeästi kyllä tilanne hankaloitumassa. Pitkittynyt koronapandemia ja mahdollisuudet hoitaa potilaita avohoidossa, varsinkin jos on psykootti stasoisia häiriöitä, ovat huonontuneet ja se aiheuttaa paineita sairaaloihin ja paikoista on tiukkaa, kertoo HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

– Psykiatrian puolella meillä on erikoisaloista kaikista suurin kuormittavuus tällä hetkellä. Meillä on siellä henkilöstöresurssipulaa, tiivistää TYKS:n sairaalajohtaja Petri Virolainen.

"Psykiatrian alat eivät näytä kiinnostavan erikoistuvia lääkäreitä"

Odotettavissa on siis psykiatripula lähitulevaisuudessa.

– Uusia psykiatrian erikoislääkäreitä on valmistunut vuosittain noin 30, kun eläköityminen huomioiden olisi pitänyt valmistua noin 50. 

Miksi koulutusmääriä ei ole saatu lisättyä?

– Syy on se, että psykiatrian alat eivät näytä kiinnostavan erikoistuvia lääkäreitä. Eli koulutukseen halukkaita ei ole riittävästi. Samaan aikaan esimeriksi kirurgian erikoisaloille on ”jonoa” eli halukkaita erikoistumaan on enemmän kuin on koulutustarvetta ja työpaikkoja, Rellman toteaa.

Pääsykokeisiin muutoksia?

– Tuotanto ei vastaa poistumaa. Tämä tuo tosiaan haasteen sille, kuinka pystymme jatkossa turvaamaan psykiatristen potilaiden hoidon ja palvelut, sanoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio.

Tilanteelle siis pitäisi tehdä jotain ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Professori laajentaisi lääketieteellisen pääsykokeiden ainevalikoimaa ja ottaisi mukaan myös humanistisia aineita psykiatristen alojen kiinnostavuuden nostamiseksi. Paunio on opetuksesta vastaava varadekaani.

– Opiskelijoistamme hieman yli puolet valitaan ylioppilastodistuksen perusteella ja loput valintakokeen perusteella. Nyt valintakokeessa toistuvat oppiaineet, jotka painottuvat ylioppilaskirjoitusvalinnassakin eli äidinkielen ja matematiikan lisäksi fysiikka, kemia ja biologia. Laajentaisin pääsykokeiden ainerepertuaaria lisäämällä humanistisia elementtejä sekä harkitsisin aineistopohjaisia tehtäviä.