Tampereen nuorisopsykiatria on ruuhkautunut todella pahasti niin avo- kuin osastohoidon suhteen. Uudellamaalla nuorisopsykiatrian tilanne ei ole yhtä vaikea, vaikkakin perustason vastaanotoilla on ruuhkaa.
Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) nuorisopsykiatria on ruuhkautunut pahoin etenkin osastohoidossa. Ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan mukaan tilanne on jopa niin lohduton, että potilaita joudutaan majoittamaan lattialla.
– Kun akuuttiosaston kaikki 12 potilaspaikkaa ja kaikki vähä pelivara on käytetty, seuraavaksi täytyy majoittaa patjalle, Kaltiala havainnollistaa tilannetta.
Kaltialan mukaan tilanne on haastava, sillä kyseessä on Pirkanmaan alueen päivystävä osasto, joka ottaa vastaan potilaat, joille sairaalahoito on välttämätöntä.
– Nyt osastohoidon turvaa tarvitsevia, kipeitä nuoria on ilmestynyt niin paljon, että 1,5 vuoden aikana 12-paikkaisella osastolla on ollut toistuvasti 14–16 potilasta – joskus jopa 20.
– Ei ole pelivaraa yhtään minnekään, Kaltiala kertaa surkeaa tilannetta.
Kuuntele yllä olevalta videolta, millainen tilanne Helsingin ja Uudellamaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatriassa on.
Potilaiden määrä kasvaa
Kaltialan mukaan nuorisopsykiatrian resurssit riittivät vielä kymmenen vuotta sitten koko Pirkanmaan alueen tarpeisiin. Vuonna 2015 sairaanhoitopiirissä tapahtui selittämätön käänne, jonka jälkeen lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
Myös suoraan osastolle osoitetut lähetteet ovat olleet Kaltialan mukaan viime vuosina jatkuvassa kasvussa.
– Jos verrataan vuoteen 2015, osastohoitojen määrä on liki kaksinkertaistunut Taysissa.
– Myös avohoidon kysyntä on lisääntynyt, ja sekin on ihan täynnä.
Vaikka lähetteiden ja siten myös potilaiden määrä on ollut kasvussa, nuorisopsykiatria ei ole saanut lisäresursseja samassa suhteessa.
Kaltialan mukaan aiempaa suurempi joukko potilaita on pyritty hoitamaan lähes samalla kapasiteetilla kuin aiemminkin. Näin myös palvelut ovat ruuhkautuneet vähitellen.
– Tilanne on muuttunut. Se määrä, mikä pelitti hyvin 2010-luvun alussa, ei toimi enää, Kaltiala toteaa.
Hän on kuitenkin hyvillään siitä, ettei nuorisopsykiatrian potilaspaikkoja olla jouduttu vähentämään – toisin kuin monissa muissa sairaanhoitopiireissä.
Taysin nuorisopsykiatrian hankalasta tilanteesta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.
Avohoito on yhteistyötä arjen keskelläSuurin osa nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta tapahtuu siten, että nuori asuu kotonaan ja pyrkii elämään mahdollisimman normaalia elämää. Nuorisopsykiatriassa hoito tehdään yhteistyössä muun muassa nuoren vanhempien, koulun ja sosiaalipalvelujen – kuten lastensuojelun – kanssa. Erilaisten verkostokokouksien lisäksi hoito tapahtuu avohoidon muodossa, siis säännöllisinä käynteinä nuorisopsykiatrian vastaanotoilla. – Nuori käy esimerkiksi terapeuttisessa tai toiminnallisessa ryhmässä tai yksilöterapeutin vastaanotolla, Kaltiala selventää. – Suuri osa avohoidossa olevista eivät koskaan tarvitse osastohoitoa. Osastohoito on ympärivuorokautistaOsastohoidossa olevien potilaiden mielenterveyden häiriöt ovat niin vakavia, että he vaativat ammatillista akuuttia hoitoa sekä ympärivuorokautista valvontaa. Esimerkkitapauksena voidaan pitää itsetuhoista nuorta, joka haluaa vahingoittaa itseään. Myös harhaisia, psykoottisia tai todella ahdistuneita ja masentuneita nuoria hoidetaan osastolla – Osastohoito ei tarkoita sitä, että osastojakson aikana parannutaan, eikä koskaan olla sairaita. – Osastohoidon jälkeen hoito jatkuu usein avohoidossa, esimerkiksi yksilöterapiassa, Kaltiala kertaa. |
Nuorisopsykiatrian tilanne parempi Uudellamaalla
HUS Nuorisopsykiatria vastaa koko Uudenmaan nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidosta, eli 13–17-vuotiaiden vaikeista ja komplisoituneista mielenterveyden häiriöistä.
Pääosa (40–50 prosenttia) erikoissairaanhoidon piiriin hakeutuvista nuorista kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian linjajohtaja, vastaava ylilääkäri, Laura Häkkinen.
– Pienempiä ryhmiä ovat esimerkiksi neuropsykiatriset häiriöt, psykoosit, käytös- ja syömishäiriöt, Häkkinen kertaa.
Tilanne ei ole Uudellamaalla yhtä valitettava kuin Tampereen alueella. Häkkisen mukaan potilasmäärät HUS Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon piirissä eivät ole lisääntyneet, vaan jokaiselle potilaalle on tarjota paikka.
– Meillä ei ole osastopaikkojen suhteen vastaavanlaista tilannetta kuin Tampereella ja Turussa, että potilaat nukkuisivat patjoilla käytävällä.
Häkkisen mukaan perusterveydenhuollossa, kuten terveyskeskuksissa, kouluterveydenhuollossa ja nuorisoasemilla, mielenterveyteen liittyvien palveluiden kysyntä kuitenkin on kasvanut.
– Koronapandemian aikana on tehty kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan lievät ja keskivaikeat häiriöt ovat lisääntyneet.
Lue myös: Kysely: Nuoret törmäävät nettikiusaamiseen ja -häirintään päivittäin
Perustaso on ruuhkautunut Helsingissä
Helsingin kaupungin päihdehuollon alaisuudessa toimiva nuorisoasema on matalan kynnyksen vastaanotto psyykkisistä häiriöistä kärsiville 13–23 -vuotiaille.
Nuorisoaseman vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta ja kaikille halukkaille pyritään saamaan vähintään keskusteluapua.
Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkisen mukaan koronapandemia on näkynyt asemalla avun tarpeen lisääntymisenä, ja siten hoidollisen avun saamiseen voi mennä tällä hetkellä jopa viikkoja.
– Hoidolliseen työskentelyyn on 1–2 kuukauden jono. Vaikka lääkärin vastaanotolle pääsyssä pysytään vielä hoitotakuussa, niin kyllä se on nuorelle pitkä aika odottaa, Pulkkinen harmittelee.
Terveydenhuollossa on jouduttu kehittämään palveluita, jotta niillä pystytään vastaamaan myös pahempiin psyykkisiin häiriöihin ja ongelmiin.
– Entistä enemmän tarjoamme näyttöön perustuvia lyhytterapiahoitoja ja tarvittaessa lääkäri tekee diagnoosit ja lähetteet nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, Pulkkinen kertaa protokollaa.
Tilanne nuorisoasemilla ei kuitenkaan ole toivoton, sillä Helsingin kaupunki on antanut Pulkkisen mukaan määrärahaa palveluiden kehittämiseen.
– Mekin olemme saaneet puoli miljoonaa euroa siihen, että olemme saaneet uusia vakansseja perustettua ja ikään kuin varaudutaan siihen, että voidaan vastata kasvavaan palvelun tarpeeseen, Pulkkinen toteaa tyytyväisenä.
Millaisten ongelmien parissa lapset ja nuoret painivat? Entä, miten vanhemmat voivat pitää huolen myös nuoren henkisestä hyvinvoinnista? Katso yllä oleva video!
Lue myös: Ida, 27, kokeili sähkövirtahoitoa masennukseen – näin uusi hoito vaikutti: "Mielialat eivät sahanneet enää niin paljon"
Koronapandemia ei toistaiseksi näy vakavina häiriöinä HUSissa
HUS Nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkisen mukaan koronapandemia ei ole näkynyt HUS Nuorisopsykiatrian potilasmäärissä.
Häkkisen mukaan vakavampienkin häiriöiden lisääntyminen voi kuitenkin olla tulevaisuudessa riski, jos lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden häiriöitä ei onnistuta hoitamaan perusterveydenhuollossa.
13–17-vuotiaat lapset ja nuoret asuvat muun perheen kanssa, jolloin myös vanhempien ja muun perheen ongelmat voivat heijastua nuoren hyvinvointiin.
– Voisi ajatella, että esimerkiksi työttömyys, eristäytyneisyys ja siitä seuraava syrjäytyneisyys voisivat johtaa avun tarpeen lisääntymiseen tulevaisuudessa.
Myös Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen on samoilla linjoilla.
– Nuorten hyvinvointi kärsii tutkitustikin siitä, jos vanhemmilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Lue myös: MTV:n kysely paljastaa karuja koronatarinoita: "Nuorilla on huolia opiskelusta ja vanhempiensa jaksamisesta"
Lue myös: Koronaepidemia on lisännyt lastensuojelun tarvetta ja lastensuojelun asiakasperheiden mielenterveysongelmia
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Mielenterveyden häiriöt kasvavana trendinä
Vaikka korona-aika ei olekaan lisännyt lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden vakavampia muotoja tai niiden esiintyvyyttä, nuorisopsykiatrian palveluiden tarve on ollut sekä Häkkisen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana selvässä kasvussa.
– Jos puhutaan HUS Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidosta, saapuneiden lähetteiden määrä on kasvanut 40 prosenttia, Häkkinen kertaa.
– Mutta hyväksytyt lähetteet, eli tapaukset, joissa täyttyi erikoissairaanhoidon kriteerit, niiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa 13 prosenttia. Lisäksi hoidossa olevien potilaiden määrä on kasvanut 10 prosenttia, Häkkinen jatkaa.
Häkkisen mukaan tällä hetkellä joka viidennellä nuoruusikäisellä on mielenterveyden häiriö, johon tämä kaipaisi tukea.
– Mittakaava on hyvä tiedostaa: 20 prosenttia nuorista tarvitsee psyykkistä tukea.
Häkkisen mukaan trendille voi olla useita selittäviä tekijöitä, kuten se, että nykypäivänä myös lasten ja nuorten psyykkiset häiriöt tunnistetaan paremmin.
Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa on vuodesta 2011 lähtien järjestetty 8.-luokkalaisille laaja terveyskysely, jonka yhtenä osana on masennuskysely.
Lapset ja nuoret tunnistavat itsekin mielenterveyden häiriöt aiempaa paremmin, ja hoitoon hakeutuminen on koettu aiempaa helpommaksi.
– On saatu joitakin viitteitä siitä, että tyttöjen itse raportoimat ahdistus- ja masennusoireet olisivat lisääntyneet, mutta näyttöä varsinaisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden noususta ei ole.
– Kyseessä voi olla osittain myös stigman häviäminen, eli avun hakeminen ei olekaan enää niin häpeällistä kuin ennen, Häkkinen pohtii.
6:42