Suomen tieverkostosta kunnostetaan ensimmäisenä päätiet, kertoo Yle. Vasta sitten huolletaan pikkutiet – siis mikäli rahaa jää.
Mikä määrittää, mitkä tiet kunnostetaan ja mitä ei? Pääasiassa raha, politiikka ja maantiede.
Teiden kunnostusta edellyttää useamman seikan toteutuminen: tiellä ei saa olla paljon liikennettä, eikä varsinkaan raskasta liikennettä. Lisäksi tie pitää olla rakennettu kantaville maille.
Teiden kunnossapitoa säätelee etupäässä raha: tienpidon rahat ovat kuitenkin vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Näkyvintä rahanpuute on pikkuteillä. Kaikki tiet eivät siis ole samanarvoisia kunnostustarpeita arvioidessa, vaan rahoja keskitetään vain vilkasliikenteisimmille teille.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääteitä kunnostetaan tarpeen mukaan ja muita teitä sen mukaan, miten rahaa sattuu olemaan.
Lisäksi teiden kunnostuksen kannalta edullisinta on tehdä korjauksia niin, että ne suuntautuvat samalle alueelle. Maantiede siis sanelee myös omalla tavallaan tieverkon kunnostuksen priorisointia.
Raha sanelee kuitenkin lopulta sen, minkä teiden kunnostukseen on rahaa ja minkä ei.