Yksivuotias Kosovo hakee yhä uskottavuutta

- Kosovo on nyt vapaa, riippumaton ja itsenäinen valtio. Onneksi olkoon.

Jo tuolloin arveltiin ettei valtiotulokkaan taipaleesta tule helppoa, eikä tullutkaan. Kosovolla on toki nippu itsenäisen maan tuntomerkkejä - oma lippu, kansallislaulu, perustuslaki, armeija, passi - sekä runsaan 50 ulkovallan tunnustus, mutta sillä on myös iso liuta ongelmia, jotka eivät näytä hevillä selviävän.

Serbia ja Venäjä eivät vieläkään hyväksy Kosovon itsenäistymistä ja uhkaavat estää sen jäsenyyden Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä sekä Maailmanpankissa. Venäjä ei ole myöskään sallinut Kosovon hallinnon siirtoa YK:lta EU:lle, minkä vuoksi niiden missiot toimivat maassa hankalasti päällekkäin.

Riidat heijastuvat Kosovon kaksimiljoonaisen albaaniväestön ja noin 120 000-päisen serbivähemmistön suhteisiin. Vakavilta yhteenotoilta ja serbien joukkopaolta on vältytty, mutta lieviä kahakoita sattuu säännöllisesti ja väestöryhmien yhteydet ovat niukat. Nuorilta puuttuu jopa yhteinen kieli.

- Minulle Kosovo on aina osa Serbiaa. Vaikka se olisikin valtio, se ei ole minun maani, sanoo Miroslav Janijevic, Mitrovicassa asuva nuori serbi.

Tutkimuslaitos ICG arvioi, että vakavien väkivaltaisuuksien riski on yhä olemassa. Herkkää tasapainoa ylläpitävät tuhannet YK:n, Naton ja EU:n sotilaat ja poliisit.

Talous rapakunnossa

Serbikysymyksen ohella toinen Kosovon polttava ongelma on talous. Alue vajosi vaikeuksiin jo Jugoslavian viimeisinä vuosina, ja verinen sota hoiti loput. Kosovo on täysin riippuvainen ulkomaisesta avusta ja korjattavaa riittäisi joka sektorilla.

Peräti puolet työvoimasta on vailla työtä tai harmaan talouden piirissä ja työmarkkinoille tulee joka vuosi noin 30 000 uutta nuorta, joista vain joka viidennelle on tarjolla paikka. Noin puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja monet kituuttavat ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetysten varassa.

- Itsenäisyys ei ole muuttanut elämääni, olen yhä vailla työtä. Tarinat itsenäisyyden tuomista muutoksista ja sijoituksista ovat osoittautuneet vain tarinoiksi, pohtii työtön taloustieteilijä Admir Llapashtica.

Yrityskenttää heikentävät myös korruptio, heikko lakijärjestelmä ja korkeat korot. Tiestö on surkeassa kunnossa ja vesi- ja sähköverkot epäluotettavia. Koulujärjestelmä taas on ollut rappiolla 1980-luvun lopulta, kun Kosovolta vietiin autonomia.

Valopilkkuina ovat kuitenkin matala inflaatio ja hyvä talouskuri. Tämä tosin on lähinnä seurausta siitä, että Kosovon virallinen valuutta on vahva euro.

Thaci uskoo parempaan

Kaikesta huolimatta ainakaan Kosovon johto ei ole menettänyt vuoden takaista optimismiaan. Itsenäisyyspäivän aattona pääministeri Hashim Thaci vakuutti uskoaan siihen, että kansainvälisiä tunnustuksia tulee lisää ja maan asema vakiintuu.

- Ensimmäinen vuotemme on ollut menestyksekäs ja jokaisen kosovolaisen on syytä olla ylpeä. Kosovo liittyy vielä Natoon, EU:hun ja YK:hon, Thaci sanoi. Hän toivoo jopa välien Serbiaan ennen pitkää lämpenevän.

- Kutsun tänä itsenäisyyspäivänä Serbian tunnustamaan Kosovon, Thaci kehotti.

(MTV3-STT-Reuters-DPA)