Terrori-iskuiksi miellettäviä tekoja on tapahtunut Suomessa useita

Terrorismi-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavalla, ja termin käyttöön vaikuttaa muun muassa se, onko äänessä juristi, tutkija, poliitikko vai tavallinen kaduntallaaja. Rikoslaissa terrorismi määrittyy teon tarkoitukseen liittyvien, erikseen listattujen kriteerien kautta. Terrorismin tutkimuksessa olennaista on toiminnan logiikka ja poliittinen päämäärä.

Terrorismin laajaa määritelmää edustaa muun muassa amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database. Se listaa esimerkiksi Jokelan ampumisen Suomessa tehtyjen terrori-iskujen joukkoon.

– Laajassa määritelmässä terrorismi on tyypillisesti väkivaltaa, jolla on jokin poliittinen tai uskonnollinen tarkoitusperä ja jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin psykologisten reaktioiden kautta. Tällainen pyrkimys Turun ja Jokelan tapauksista molemmista löytyy, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Sekä Malkki että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko muistuttavat, ettei Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja Pekka-Eric Auvinen itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.

– Auvisen teko on mielletty Suomessa kouluampumiseksi, jonka tulkintaan kuuluu se, että teko on henkilön omien ongelmien tuotosta, Malkki kertoo.

Auvinen murhasi koulukeskuksessa kahdeksan ihmistä ja itsensä

– Jokelan tragediasta tulee 7. päivä marraskuuta kuluneeksi kymmenen vuotta.

– 18-vuotias Pekka-Eric Auvinen ampui Jokelan koulukeskuksessa kahdeksan ihmistä ja lopuksi itsensä.

– Uhreiksi joutuivat koulun rehtori ja terveydenhoitaja sekä kuusi oppilasta.

– Kuolonuhrien lisäksi useat loukkaantuivat.

– Auvinen myös yritti sytyttää koulua palamaan, mutta ei onnistunut siinä.

– Surmatöitä oli suunniteltu useita kuukausia. Ennen tekoa Auvinen oli ladannut internetiin muun muassa ampumavideoita.

– Noin kymmenen kuukautta Jokelan tapahtumien jälkeen opiskelija Matti Saari ampui opinahjossaan kymmenen ihmistä sekä itsensä Kauhajoella. Saari myös sytytti koulun tiloissa useita paloja.

Tutkijoiden mukaan kotikutoisia tai oman ryhmän jäsenten väkivallantekoja selitetään ylipäätään helpommin yksilöstä johtuvilla seikoilla kuin ryhmän yleisillä ominaisuuksilla, kuten uskonnolla, kansallisuudella tai etnisellä taustalla. Jos tekijä on vaikkapa ulkomaalainen, se on heti erottava tekijä ja riittää helposti selitykseksi. Omassa ryhmässä erot löytyvät yksilötasolta.

– Esimerkiksi islamilaisissa maissa jihadistiset teot pyritään selittämään niin, että teolle on jokin muu syy kuin heidän uskontonsa, Tammikko sanoo.

Jokelan ohella Global Terrorism Database listaa Suomessa tehdyiksi terrori-iskuiksi useita vastaanottokeskuksiin kohdistuneita hyökkäyksiä.