Poliisin tuorein häiriöindeksi paljastaa Suomen kymmenen suurimman kaupungin vaarallisuusjärjestyksen.
Turvattomin suurista kaupungeista on Vantaa. Toisella sijalla paistattelee Turku. Kolmanneksi turvattomin on Helsinki.
– Vantaan tilannetta selittää asukasprofiili. Vantaalla asuu henkilöitä, jotka tekevät enemmän rikoksia, sanoo poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.
Suurten kaupunkien kymmenikön turvattomuusjärjestys jatkuu niin, että neljänneksi riskialttein on Oulu. Sen jälkeen tulevat vaarallisuusjärjestyksessä Tampere, Jyväskylä, Lahti, Espoo, Pori ja Kuopio.
Poliisi seuraa yleisten paikkojen turvallisuutta niin kutsutun häiriöindeksin avulla voidakseen kohdentaa valvontaa ja muita toimia häiriöherkimmille alueille. Häiriöindeksi suhteutetaan alueen väkilukuun ja siihen vaikuttavat julkisilla paikoilla epäiltyjen rikosten sekä poliisin hälytystehtävien määrä.
Rikosepäilyissä painottuvat etenkin vakavat rikokset, kuten henkirikokset, väkivalta- ja seksuaaliväkivaltarikokset ja ilkivaltarikokset.
Merkittävää kasvua
Poliisin mukaan yleisillä paikoilla tehtyjen vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa. Kun vuonna 2015 julkisilla paikoilla tapahtui reilut 800 vakavaa väkivaltarikosta, vuonna 2024 määrä oli noin 1400.
– Ja jos vuonna 2015 kolmasosa kaikista vakavista väkivaltarikoksista tapahtui julkisilla paikoilla, vuonna 2024 niistä tapahtui julkisilla paikoilla miltei puolet, kertoo poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.
Vakaviksi väkivaltarikoksiksi katsotaan henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö sekä näiden yritykset.
Poliisin luokittelussa yleisiksi paikoiksi katsotaan ulkoalueet, liikekiinteistöt ja kulkuvälineet eli paikat, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Esimerkiksi kouluja ja oppilaitoksia poliisi ei katso julkisiksi paikoiksi, joten kouluihin kohdistuneet väkivallanteot, niiden yritykset ja valmistelut jäävät näiden lukujen ulkopuolelle.
Poliisin mukaan valtaosa yleisten paikkojen vakavista väkivaltarikoksista on tapahtunut suurissa kaupungeissa ja kaupunkimaisissa ympäristöissä. Julkisten paikkojen väkivallantekojen osalta selvästi yleisimmät tapahtumakunnat olivat viime vuonna Helsinki (20%) ja Vantaa (13 %).
Julkisilla paikoilla vakavia väkivaltarikoksia tapahtui sekä määrällisesti että väkilukuun suhteutettuna eniten Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella sekä muissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Vähiten rikoksia tapahtui taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
Lue myös: Poliisipomon kolme keinoa vähentää riskiä joutua väkivallan uhriksi
Illat ja yöt riskialttiimpia
Poliisin tilastojen mukaan vaarallisimpia paikkoja olivat vuonna 2024 kadut ja muut liikennealueet, kuten parkkipaikat. Noin 37 prosenttia julkisten paikkojen vakavista väkivallanteoista tapahtui näillä alueilla.
Toiseksi riskialttein paikka oli liikekiinteistöt, kuten kauppakeskukset. Liikekiinteistöissä tapahtui 24 prosenttia yleisten paikkojen väkivallanteosta.
Myös kellonajalla on väliä. Rikoksista 59 prosenttia tapahtui iltakahdeksan ja aamuneljän välisenä aikana. Ilta- ja yöaikaan tapahtuneista rikoksista lähes puolet tapahtui viikonloppuöinä.
Julkisten paikkojen väkivallanteoissa yleisin ase on veitsi. Teräasetta käytettiin tai sillä uhattiin 53 prosentissa kaikista julkisten paikkojen väkivaltarikoksista.
Yleisin muu väkivallan muoto oli lyöminen ja potkiminen, joka liittyi 40 prosenttiin rikoksista.
Ampuma-asetta käytettiin tai sillä uhattiin lähes joka kymmenennessä julkisilla paikoilla tapahtuneessa vakavassa väkivallanteossa.
Lue myös: Poliisihallitus: Romaniepäiltyjen osuus korostuu vakavissa väkivaltarikoksissa julkisilla paikoilla – "Emme voi pistää päätämme pensaaseen"
Nuorisorikollisuus selittäjänä
Suurin selittäjä vakavien väkivaltarikosten lisääntymiselle julkisilla paikoilla on poliisin mukaan nuorisorikollisuuden voimakas kasvu.
Yleisten paikkojen väkivallanteoista epäillyt olivat yleisimmin 17–19-vuotiaita. Alaikäisiä epäillyistä oli noin kolmannes.
Tekijöistä noin 78 prosenttia oli Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaiden kansalaisia tekijöistä oli 15 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 21 prosenttia.
Suomalaisten lisäksi epäillyt olivat yleisimmin Irakin (3%) ja Viron (2%) kansalaisia. Suomen lisäksi muita yleisimpiä syntymämaita olivat Irak (3%), Ruotsi (3%) ja Somalia (3%).
Uhreiksi joutuneiden tausta myötäili tekijöiksi epäiltyjen taustaa.
Merkille pantavaa kuitenkin on, että peräti kaksi kolmesta julkisilla paikoilla vakavan väkivallan kohteeksi joutuneista oli tekijälle entuudestaan tuntemattomia.