Tekonurmikentiltä karkaa suuria määriä kumirouhetta ympäristöön. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan rouhe kulkeutuu luontoon muun muassa hulevesien, työkoneiden ja pelikenkien mukana. Luonnossa kumirouhe aiheuttaa ongelmia eliöille.
Suomessa on yli 400 kumirouhetta sisältävää tekonurmikenttää ja joka vuosi rakennetaan noin 30 uutta. Tutkijat ovat nyt selvittäneet, miten paljon kumirouhetta karkaa kentiltä luontoon.
– Jos siihen ei kiinnitetä huomiota, sieltä lähtee tosi paljon tavaraa ympäristöön ja sitten se on jo ongelma, varsinkin jos kenttä sijaitsee lähellä vesistöjä tai kumirouheella on pääsy virtaaviin vesiin, summaa Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Outi Setälä ongelman laajuutta.
Sadevesi kuljettaa kumirouhetta hulevesikaivoihin.MTV
Rouhe kulkeutuu sadevesien ja pelivarusteiden mukana
Helsingin Pirkkolan tekonurmikentältä karkaa eri reittejä pitkin kumirouhetta ympäristöön noin 700-800 kiloa vuodessa. Toiselta tutkimuksessa mukana olleelta kentältä Puotilasta päätyy kumirouhetta luontoon yli 2000, jopa 2500 kiloa vuodessa.
Eroa selittää ainakin se, että Pirkkolassa on jo otettu käyttöön keinoja, jotka vähentävät kumirouheen karkaamista kentältä.Kumirouhe kulkeutuu kentiltä pois useita eri reittejä, esimerkiksi sadeveden, lumen ja työkoneiden mukana. Rouhe tarttuu myös pelaajien varusteisiin.
– Semmoinen 2-3 grammaa per kenkäpari lähtee, jos niitä ei putsata ja se on vaan kengät. Siihen tulee lisäksi kaikki sukat, varusteet ja pallot, luettelee Setälä.
Luontoon joutuessaan vanhoista autonrenkaista valmistettu kumirouhe voi aiheuttaa ongelmia.
– Esimerkiksi lierojen poikastuotanto häiriintyy tai hidastuu ja vastaavasti Itämeren liejusimpukalla on havaittu, että kumipöly, joka tulee esimerkiksi autonrenkaista, on haitallista, tietää Setälä.
Useita keinoja ongelman ratkaisemiseen
Kumirouheen kulkeutumista ympäristöön voidaan vähentää monin eri keinoin.
– Ehkä kaikkein tärkeitä olisi huolehtia siitä, että hulevedet eivät päätyisi käsittelemättöminä hulevesiverkostoon ja tämä tulisi huomioida jo siinä vaiheessa kun kenttiä rakennetaan. Lisäksi pitäisi lisätä tiedotusta pelaajille ja vanhemmille sekä puhdistaa ja säilyttää työkoneet yhdessä paikassa. Kenttien ympärille kannattaisi rakentaa 40-50 senttiä korkea kiinteä aita, joka pitäisi kumirouheen sisäpuolella, listaa Setälä.
Vanhoista autonrenkaista valmistettu kumirouhe voi aiheuttaa ongelmia luonnossa.MTV
"Meidän täytyy kaikkien skarpata"
Palloliitossa kumirouheongelma otetaan vakavasti ja ratkaisuja yritetään löytää.
– Kaikki toiminnanharjoittajat - puhutaan kaupungeista, kunnista, jalkapalloseuroista, myös valtionhallinnosta, niin meidän täytyy kaikkien skarpata ja olla tarkempia tässä. Pyrkiä vaikuttamaan vahvasti suunnitteluun, rakentamiseen kuin kenttien hoitoon, niin että tästä ongelmasta päästään eroon, toteaa Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
Palloliitto on jo aloittanut erilaisia viestintäkampanjoita, jotta ongelma ymmärrettäisiin ja siihen puututtaisiin.
– Olemme tehneet videoita ja seminaareissamme asia on aina esillä. Jatkossa tämä tarkoittaa suunnittelussa ja rakentamisessa myös sitä, että Palloliiton tuen edellytys on, että rakentamisessa otetaan huomioon kumirouheen estäminen lähiluontoon, huomauttaa Auvinen.
Kumirouhe tarttuu pelikenkiin ja kulkeutuu niiden ja muiden varusteiden mukana ympäristöön.MTV
Kengät ja varusteet puhdistettava jo kentällä
Varusteiden mukana kulkeutuvaa kumirouhetta pyritään vähentämään.
– Kaikki, jotka kentillä toimivat, niin lapset, nuoret aikuiset kuin vanhemmatkin, heidän tulee puhdistaa vaatteensa ja varusteensa ennen kuin poistutaan kentältä. Kumirouhetta ei saisi jatkossa enää löytyä autosta, kodista tai pukuhuoneesta, ohjeistaa Auvinen.
Kumirouheelle on korvaavia materiaaleja, mutta toistaiseksi ne ovat vielä kalliita.
– Uusia orgaanisia ja biohajoaviakin materiaaleja on tullut, mutta toistaiseksi ne ovat kalliimpia. Meitä kiinnostavat myös tekniset ominaisuudet eli se, miten materiaalit toimivat meidän sääolosuhteissa ja millaista palautetta pelaajilta tulee, pohtii Auvinen.
EU: ssa harkitaan kumirouheen käytön kieltämistä tai rajoittamista tekonurmikentillä. Päätöksiä on luvassa ensi vuonna.
Päivi Mäki-Petäjä työskentelee MTV Uutisissa toimittajana. Hän tekee juttuja sekä tv-uutisiin että MTV Uutisten nettisivuille. Hänen erikoisalansa ovat luonto-, ympäristö- , ilmasto- ja tiedeaiheet. Hän ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä erityisesti edellä mainituista aihepiireistä.
Vinkkejä voi lähettää sähköpostiin paivi.maki-petaja@mtv.fi
