Tekonurmikentiltä karkaa suuria määriä kumirouhetta ympäristöön. Käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään tarkempia määriä ja kumirouheen reittejä ympäristöön. Tutkimuskohteena ovat Pirkkolan ja Puotilan tekonurmikentät Helsingissä. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, miten kumirouhe saataisiin talteen ennen kuin se päätyy luontoon ja esimerkiksi vesistöihin.
Helsingin Pirkkolan tekonurmikenttä on yksi Suomen yli 400 tekonurmikentästä. Lähes kaikkien tekonurmikenttien täyteaineena käytetään vanhoista autonrenkaista peräisin olevaa kumirouhetta. Rouhetta tarttuu ainakin pelikenkiin, mutta nyt tutkijat selvittävät, mitä muita reittejä pitkin se kulkeutuu ympäristöön.
– Tärkein on varmasti pintavaluma, sade ja lumi. Kenttien ylläpidon aikaan, jos esimerkiksi talvisin lunta aurataan, niin lumen mukana kumirouhetta poistuu aika paljon. Pelaajien kenkien mukana sitä kulkeutuu. Reittejä on tosi paljon, toteaa johtava tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Kumirouhe karkaa tekonurmesta ympäristöön
Toinen selvitettävä asia on, miten paljon kumirouhetta karkaa ympäristöön. Kyse ei ole ihan pienistä määristä.
– Tuhansia kiloja vuodessa tämmöiseltä Pirkkolan kaltaiselta isolta kentältä kyllä lähtee, laskee Setälä.
Palloliitossa seurataan tutkimusta mielenkiinnolla.
– Näillä Suomen yli 400 tekonurmikentällä on vuodessa yli 20 miljoonaa käyttökertaa. Se tarkoittaa, että niillä on iso merkitys yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Meidän mielestä kenttien tuottamien päästöjen pitäisi olla pelkästään positiivisia eikä negatiivisia, ympäristöä ja luontoa haittaavia, sanoo Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö .
