Tekonurmien mikromuovipäästöjä pyritään hillitsemään korvaamalla kumirouhe ekologisemmilla luonnonrouheilla.
Suomen tekonurmikenttiä uusitaan parhaillaan urakalla, sillä EU on kieltämässä kumirouheiden käytön. Kumirouhetta pyritään nyt korvaamaan puu- ja oliivikivirouheella, mutta täysin ongelmatonta ratkaisua ei ole löytynyt.
Haitalliseksi mikromuoviksi luokiteltua kumirouhetta on pitkään käytetty pehmentämään jalkapallokenttiä. Rouhe kuitenkin leviää helposti ympäristöön ihmisten vaatteiden, kenkien ja hulevesien mukana. Tekonurmien rouheet ovat toiseksi isoin mikromuovipäästöjen lähde Suomessa.
Lue myös: Keinonurmikenttien kumirouheen kieltäminen kuohuttaa futispiirejä – suomalaisyrityksellä luontoa säästävä ratkaisu ongelmaan
Tuhansia kiloja mikromuovia
Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Oleg Jauhonen kertoo, että kumirouhe on ollut käytössä lähes kaikilla tekonurmilla, jolloin sitä on joutunut ympäristöön merkittäviä määriä.
– Puhutaan vähintään 500 kilosta per kenttä. Helsingissäkin on 65 tekonurmea, joista suurin osa on kumirouhepäällysteisiä. Aika useita tuhansia kiloja kumirouhetta kertyy luontoon ja se ei ole hyvä, Jauhonen sanoo.
– Nämä nykyiset ekologiset materiaalit ovat biohajoavia, nämä eivät aiheuta ympäristölle vaaraa.
Jauhosen mukaan veronmaksajalle ei koidu tekonurmien vihreästä siirtymästä lisäkustannuksia, sillä luonnonrouheet maksavat suurin pirtein saman verran kuin kumirouhe. Helsingin tekonurmikentät kunnostetaan kymmenen vuoden välein, joten nyt uusitut kentät olisivat saaneet uuden ilmeen joka tapauksessa.
