Kasteen saavien lasten osuus syntyneistä on pudonnut jyrkästi. Tänä vuonna Suomessa elokuun alkuun mennessä syntyneistä vain kolme viidesosaa sai kasteen, ilmenee Väestörekisterikeskuksen ja kirkon tilastoista.
Tuoreen kastekyselyn mukaan niiden vähenemisen taustalla on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä on laskenut, eivätkä kirkon jättäneet yleensä vie lapsiaan kasteelle. Toisaalta kaste jää tekemättä, koska lapsikaste ei ole enää kirkon jäsenille itsestäänselvyys tai ainoaksi koettu vaihtoehto.
– Alkuvuoden kastekyselyn mukaan tärkeä syy lapsen kastamatta jättämiselle on se, etteivät vanhemmat halua tehdä päätöstä lapsen puolesta. Ajatuksena on, että lapsi saa päättää itse kasteestaan kasvettuaan. Näin korostetaan lapsen omaa uskonnollista päätöstä, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
Keskeinen syy kasteen pois jättämiseen on toki edelleen se, että vanhempi ei itse kuulu kirkkoon.
– Ero näiden kahden syyn yleisyyden välillä on kuitenkin nykyisin pieni. Lapsen itse tekemä valinta kasteesta ja vanhemman kirkkoon kuulumattomuus ovat keskenään lähes yhtä tärkeitä syitä, jos lasta ei kasteelle viedä.
Hyvin isoja alueellisia eroja
Salomäki muistuttaa, että kastettujen osuus syntyneistä oli Suomessa pitkään hyvin korkealla, 90 prosentin vaiheilla.
– 2000-luvun alussa osuus lähti laskemaan niin, että kymmenisen vuotta sitten kastettiin neljä viidesosaa lapsista. Sen jälkeen kastettujen määrän supistuminen on kiihtynyt. Viime vuonna kastettiin hieman alle 65 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä.
Tänä vuonna pudotus on ollut alkuvuonna erityisen jyrkkää: tammi-heinäkuussa kastettiin vain 60,4 prosenttia vauvoista.