Kasteen saavien lasten osuus syntyneistä on pudonnut jyrkästi. Tänä vuonna Suomessa elokuun alkuun mennessä syntyneistä vain kolme viidesosaa sai kasteen, ilmenee Väestörekisterikeskuksen ja kirkon tilastoista.
Tuoreen kastekyselyn mukaan niiden vähenemisen taustalla on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä on laskenut, eivätkä kirkon jättäneet yleensä vie lapsiaan kasteelle. Toisaalta kaste jää tekemättä, koska lapsikaste ei ole enää kirkon jäsenille itsestäänselvyys tai ainoaksi koettu vaihtoehto.
– Alkuvuoden kastekyselyn mukaan tärkeä syy lapsen kastamatta jättämiselle on se, etteivät vanhemmat halua tehdä päätöstä lapsen puolesta. Ajatuksena on, että lapsi saa päättää itse kasteestaan kasvettuaan. Näin korostetaan lapsen omaa uskonnollista päätöstä, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
Keskeinen syy kasteen pois jättämiseen on toki edelleen se, että vanhempi ei itse kuulu kirkkoon.
– Ero näiden kahden syyn yleisyyden välillä on kuitenkin nykyisin pieni. Lapsen itse tekemä valinta kasteesta ja vanhemman kirkkoon kuulumattomuus ovat keskenään lähes yhtä tärkeitä syitä, jos lasta ei kasteelle viedä.
Hyvin isoja alueellisia eroja
Salomäki muistuttaa, että kastettujen osuus syntyneistä oli Suomessa pitkään hyvin korkealla, 90 prosentin vaiheilla.
– 2000-luvun alussa osuus lähti laskemaan niin, että kymmenisen vuotta sitten kastettiin neljä viidesosaa lapsista. Sen jälkeen kastettujen määrän supistuminen on kiihtynyt. Viime vuonna kastettiin hieman alle 65 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä.
Tänä vuonna pudotus on ollut alkuvuonna erityisen jyrkkää: tammi-heinäkuussa kastettiin vain 60,4 prosenttia vauvoista.
Kastettujen osuudessa on nyt myös hyvin suuria alueellisia eroja.
– Oulun hiippakunnassa, johon kuuluu myös Lappi, kastettiin viime vuonna runsaat 80 prosenttia syntyneistä. Yhdeksästä hiippakunnasta toisessa ääripäässä on Helsinki. Siellä kastettujen osuus oli runsaat 40 prosenttia.
Sakramentin saaneiden osuus syntyneistä on siis maan pohjoispuoliskolla jopa kaksinkertainen verrattuna Helsinkiin.
Pohjoisessa "kristillisyys yhä vahvaa"
Pääkaupungin matalia kastelukuja kommentoi Helsingin seurakuntayhtymän tilastoasiantuntija Aki Niemi.
– Varmaankin se, että yleinen kiinnittyminen kirkkoon on vähentynyt, näkyy kastettujen määrässä Helsingissä, Niemi makustelee.
Oulun seurakuntien aluerekisterin johtaja Veijo Koivula sanoo, että hiippakunnan korkeat kasteluvut heijastavat uskonnon roolia maan pohjoispuoliskon elämässä.
– Totta kai kastemäärään on suuri vaikutus sillä, että kristillisyyden asema on pysynyt erittäin vahvana Oulun hiippakunnan alueella. Lapsikastetta pidetään täällä luonnollisena asiana.
Koivula korostaa, että vanhempien lisäksi myös muu perhe ja "sukukokonaisuus" vaikuttavat pohjoisessa kastepäätöksiin.
– Voi silläkin olla jotain vaikutusta, mitä naapurusto tai vaikkapa pienen kylän muu väki asiasta ajattelee.
Koivula kuitenkin myöntää, että myös pohjoisessa kastettujen osuus syntyneiden määrästä on laskenut, samoin kirkosta eroaminen on yleistynyt.
– Tuollainen trendi on olemassa, mutta se antaa meille myös tehtävän (vaikuttaa toiseen suuntaan).