Sunnuntaina käytyjen seurakuntavaalien alustavien tulosten mukaan äänestysprosentti on 12,7. Pieneltä vaikuttava prosentti on Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon mukaan kuitenkin pysynyt vuosikymmenestä toiseen melko matalana.
Äänestysprosentti laski vuoden 2018 seurakuntavaaleista, joissa se oli 14,4 prosenttia. Uutisaamussa vierailleen Teemu Laajasalon mukaan äänestysprosentti on pysynyt vuosien varrella melko tasaisena, vaikka samaan aikaan kirkko on kokenut suuria muutoksia.
– Meillähän on kirkossa monia laskevia lukuja esimerkiksi jäsenmäärissä ja tietyissä kirkollisissa toimituksissa. Nykymuotoisissa seurakuntavaaleissa on vuosikymmenestä toiseen ollut melko matala äänestysprosentti, 10 ja 20 prosentin välillä.
– Ajattelen, että ehkä siitä äänestysprosentista ei pitäisi tehdä liikaa tulkintoja. Tietynlainen kiinnostus kirkon hallintoon on pysynyt suhteellisen samana.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki komppaa Laajasalon toteamaa painottaen, että Pohjoismaissa yleisesti äänestysprosentti liikkuu seurakuntavaaleissa 10 ja 20 välillä.
– Pohjoismaisessa ympäristössä tämä ei ole mitenkään poikkeuksellinen tulo. Tämä kansankirkkotyyppinen uskonnollisuus on helposti sen kaltaista, että on melko pieni joukko heitä, jotka aktiivisesti osallistuu tai käyttää kirkon palveluita ja suuri joukko heitä, jotka seuraavat kirkkoa jonkinlaisen matkan päästä.
Jäsenmäärän pienenemisellä suuria vaikutuksia
Jäsenmäärä evankelis-luterilaisessa kirkossa on yhä melko suuri: Viime vuonna noin 3,7 miljoonaa suomalaista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Laajasalo näkee, että määrän pienenemisellä olisi suuria vaikutuksia niin henkilökunnan määrään kuin kirkon palveluihinkin.
