Uskontoa tunnustavien osuus maailman väestöstä jatkaa kasvamistaan. Nopeimmin lisääntyy islaminuskoisten määrä, mutta kristinusko säilyttänee maailman suurimman uskonnon aseman vielä lähivuosikymmenten aikana.
Tutkija Kimmo Ketolan mukaan uskonnollisten kääntymysten sijaan suurin syy kehitykseen on se, että väestö kasvaa nopeimmin kehittyvissä maissa, joissa myös uskonnollisuus on yleisempää. Selkeää maallistumista ja uskonnottomien osuuden lisääntymistä tapahtuu vain läntisessä Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo.
– Muualla maailmassa uskonnot voivat varsin hyvin, hän tiivistää.
Islam on hiljalleen matkalla maailman suurimmaksi uskonnoksi, sillä muslimien määrän ennustetaan maailmassa lisääntyvän selvästi yleistä väestönkasvua nopeammin. Kristittyjenkin määrä kasvaa, mutta vain niukasti nopeammin kuin maailman väkiluku.
Vuoden 2015 tilastoissa jotain uskoa tunnusti viisi kuudesosaa maailman ihmisistä. Kristittyjä oli vajaa kolmannes ja muslimeja noin neljäsosa maailman asukkaista. Kolmanneksi suurin "uskonto" olivat uskonnottomat, joihin lukeutui joka kuudes ihminen maailmassa.
Kiinasta suurin kristitty valtio?
Läntisten teollisuusmaiden alhaisen syntyvyyden takia uskonnottomien lukumäärä kasvaa erittäin vähän, mikä merkitsee sitä, että heidän suhteellinen osuutensa maailman väestöstä selvästi laskee.
Väestönkasvun lisäksi Ketola nostaa esiin 1900-luvun lopun poliittiset muutoksen tärkeäksi syyksi uskonnollisuuden lisääntymiselle. Kommunismin ja Neuvostoliiton romahdus ovat tehneet tilaa uskonnoille.
– Jos katsotaan todella pitkällä aikavälillä niin 1960–70-luku oli ehkä sellainen piste historiassa, jolloin maailma oli kaikkein vähiten uskonnollinen, Ketola pohtii.