Ydinvoima ja maakaasu ovat saamassa siirtymävaiheen aseman EU:n kestävien rahoitustuotteiden luokittelussa eli taksonomiassa. Euroopan komissio julkisti delegoidun säädöksen asiasta tänään.
Rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaavan komissaarin Mairead McGuinnessin mukaan ydinvoiman ja maakaasun ottaminen huomioon siirtymävaiheen kestävänä energiamuotona ei tarkoita sitä, että niiden kaikenlaiseen käyttöön annettaisiin niin sanottu vapaudu vankilasta -kortti.
Lue myös: Ydinvoiman suosio on Suomessa ennätyslukemissa – Fortumilla ja TVO:lla ei silti uusia voimalasuunnitelmia
Askel kohti kestävämpää järjestelmää
Säädöksessä on määritelty tarkkaan, millaisten ehtojen on täytyttävä, jotta ydinvoima tai maakaasu voi saada siirtymävaiheen kestävän luokituksen.
McGuinnessin mukaan säädös saattaa olla epätäydellinen, mutta se on joka tapauksessa tärkeä askel kohti kestävämpää järjestelmää.
Komission istunnossa äänestettiin säädöksen antamisesta, ja komission enemmistö tuki asiaa. McGuinness ei kommentoinut tarkemmin äänien jakautumista komission sisällä.
Taksonomiassa on pohjimmiltaan kyse rahavirtojen ohjailusta. Luokitusjärjestelmällään EU pyrkii ohjaamaan sijoituksia tulevaisuudessa niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.
Lue myös: Ville Niinistöltä täyslaidallinen EU-komissiolle: "Tämä on jopa häpeällistä – edes Venäjän taksonomiassa ei ole maakaasu sisällä"
Tiukkoja ehtoja kestävään käyttöön
Komission mukaan ydinvoima ja maakaasu voidaan sisällyttää mukaan taksonomiaan vain tietyksi ajanjaksoksi ja vain silloin, kun näiden energiamuotojen käyttö tukee siirtymistä kohti uusiutuvan energian käyttöä.
– Maakaasu ja ydinvoima eivät ole ilmastoneutraaleja, ne eivät ole uusiutuvia ja tiedämme, että ne eivät ole vihreitä itsessään, mutta ne mahdollistavat siirtymän kohti kestävämpää energiajärjestelmää, EU-virkamies kertoi ennen säädöksen julkistamista.
Maakaasu voitaisiin lukea mukaan taksonomiaan silloin, kun sillä korvattaisiin muita fossiilisia energialähteitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että hiilivoimaa käyttävissä jäsenmaissa maakaasun käytön voisi lukea mukaan kestävyysluokitteluun vain silloin, kun sillä korvataan hiiltä. Jos jäsenmaassa ei enää käytetä hiiltä ollenkaan, maakaasulla voisi korvata esimerkiksi öljynkäyttöä.
Ydinvoiman kannalta merkittävä ehto on esimerkiksi tarkka huolehtiminen turvallisuudesta ja ydinjätteestä. McGuinness mainitsi Suomen hyvänä esimerkkinä siitä, miten ydinvoima nähdään siirtymisvaiheen energialähteenä ja lopullisena maalina on uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä.
Komission mukaan ydinvoimaa ja maakaasua koskevia ehtoja tarkasteltaisiin uudelleen määräajoin.
Lue myös: Sähkön odotetaan pysyvän ennätyskalliina ainakin kesään asti – kulutus kasvoi viime vuonna selvästi
Ydinvoima ja maakaasu jakavat EU-maita
Taksonomiajulkistuksen alla Suomi ja Ruotsi lähettivät komissiolle kirjeen, jossa ne vetosivat vielä viime hetkellä ydinvoimainvestointien ajallisten takarajojen poistamisen puolesta.
Kirjeessään Suomi ja Ruotsi arvostelivat myös sitä, että jäsenmaiden kuulemiselle varattu aika oli liian lyhyt. Komissio lähetti ydinvoimaa ja maakaasua koskevan esityksensä jäsenmaille vuodenvaihteessa, ja kommentointiaikaa oli vain muutama viikko.
Ydinvoima ja maakaasu jakavat voimakkaasti EU-maiden mielipiteitä. Osa maista nojaa energiajärjestelmässään maakaasuun ja osa ydinvoimaan. Esimerkiksi Saksa ja Belgia ovat luopumassa ydinvoimasta, kun taas esimerkiksi Ranska ja Suomi ovat liputtaneet voimakkaasti ydinvoiman puolesta.
Itävalta harmissaan
Keskustelu aihepiiristä on käynyt kuumana. Esimerkiksi Itävalta on uhannut EU-komissiota oikeustoimilla, jos ydinvoima sisällytetään kestävyysluokitteluun.
EU-virkamiehen mukaan komission laatima säädös on kaikin puolin oikeudellisesti kestävällä pohjalla. Hän korostaa perusperiaatetta siitä, että säädöksessä ei väitetä ydinvoimaa tai maakaasua uusiutuvaksi energialähteeksi, vaan ne luetaan mukaan ainoastaan siirtymävaiheen vaihtoehtona.
Sisällöstä ei enää neuvotella
Varsinainen taksonomiaa koskeva lainsäädäntö on hyväksytty EU:ssa jo aiemmin. Sen yhteydessä jätettiin kuitenkin auki lukuisia teknisiä yksityiskohtia, joiden viilaaminen annettiin komission käsiin. Näistä yksityiskohdista komissio antaa nyt delegoituja säädöksiä.
Viime vuonna komissio antoi säädöksen teknisistä kriteereistä, joilla eri hankkeita voidaan nähdä kestäviksi ilmaston kannalta. Myöhemmin tulossa ovat luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit.
Delegoitujen säädösten antamisen jälkeen niiden sisällöstä ei enää neuvotella, vaan jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat ainoastaan päättää säädöksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.