Demokratian edistäminen Iranissa on Yhdysvalloille korkeintaan "veruke", Lähi-idän asiantuntija sanoo.
Yhdysvallat siirtää Lähi-itään lisää ilmapuolustuskalustoa, kertoo yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal.
Kaluston voi pitää valmisteluna Yhdysvaltojen mahdolliseen omaan Iran-iskuun.
Jos Yhdysvallat hyökkäisi, pyrkisi Iran erittäin suurella todennäköisyydellä kostamaan iskut. Käytännössä tämä tarkoittaisi ilmaiskuja Yhdysvaltojen Lähi-idän tukikohtiin ja Israeliin.
– Ilmapuolustusta koskeva kysymys on keskeinen. Se, missä määrin meillä on riittävästi kalustoa varmistamaan alueella olevien joukkojemme suojaaminen jonkinlaisilta Iranin vastatoimilta, arvioi aiempien Yhdysvaltojen hallintojen Iran-tuntija Suzanne Maloney.
Tilanne Iranin suunnalla on kiristynyt sen jälkeen, kun Yhdysvallat siirsi alueelle USS Abraham Lincolnin johtaman lentotukialusryhmän. Iranin johtaja Ali Khamenei on sanonut, että jos Yhdysvallat iskee Iraniin, on seurauksena "alueellinen sota".
Alueellinen tai edes laajamittaisemman ja pidemmän sodan riski on jotain, jonka Iranin naapurivaltiot haluavat ehdottomasti välttää, sanoo tietokirjailija, Lähi-idän asiantuntija Mikko Lohikoski Huomenta Suomessa.
– Lähi-idässä on käynnissä jälleenrakennus, jossa halutaan siirtyä öljytaloudesta it-talouteen. Se edellyttää, että alueella on rauha. Kukaan ei sijoita rahaa maihin, joissa sodan uhka on nurkan takana, Lohikoski sanoo.
Useat valtiot, mukaan lukien Turkki ja Saudi-Arabia, ovat pyrkineet toimimaan välittäjinä. Israel puolestaan on jo välittänyt Yhdysvalloille tiedustelutietoa mahdollisista kohteista, yhdysvaltalaismedia Axios kertoo.
Yhdysvallat alkoi julkisuudessa puhua iskuista Iraniin joulu-tammikuussa, jolloin maassa oli väkivallalla kukistettu kansannousu. Tuolloin presidentti Donald Trumpin hallinto kehysti mahdolliset iskut Iranin mielenosoittajien auttamiseksi.
Iranin mielenosoituksissa kuoli yli 6 800 ihmistä, kertoo Yhdysvalloissa toimiva ihmisoikeusjärjestö HRANA. Järjestön vahvistamien lukujen mukaan valtaosa kuolleista oli mielenosoittajia. Iranin hallinnon mukaan kuolleita on 3 100.
Lue myös: Trump: Iran neuvottelee USA:n kanssa
Yksi veruke, kolme syytä
Demokratian edistäminen Iranissa on ollut Yhdysvalloille korkeintaan "veruke", Lähi-idän asiantuntija Lohikoski sanoo.
Lohikosken mukaan oikeita syitä iskuille olisi kolme.
Yksi on Iranin ydinaseohjelma. Yhdysvallat on viestittänyt, ettei se tule koskaan hyväksymään iranilaista ydinasetta. Myös Israelin tiedetään verisesti vastustavan ydinaseella varustettua Teherania.
Toisekseen Yhdysvallat voi iskeä Iranin ballistista ohjusohjelmaa vastaan. Kohde on sama, jota vastaan Israel laajasti hyökkäsi viime kesän 12 päivän sodan aikana.
Ballististen ohjusten muodostama pelote on keskeinen osa Iranin puolustusta ja samalla se osio, josta Iran tuskin on neuvotteluissa valmis suuremmin joustamaan, Lohikoski sanoo.
Lohikoski sen sijaan uskoo, että Iranin ydinohjelmasta voidaan jälleen kerran päästä jonkinlainen kompromissiin.
Yhdysvallat ja Israel mielellään purkaisivat koko Iranin ydinohjelman ydinvoimaloita myöten. Iran taas on ilmeisesti vienyt ydinaseohjelmansa niin pitkälle, että se voisi ottaa viimeiset askeleet varsin nopeasti niin halutessaan.
Kolmas Yhdysvaltoja aidosti pohdituttava asia on Lohikesken mukaan Iranin laajamittainen tuki alueellisille liittolaisilleen, kuten Gazan Hamasille ja Libanonin Hizbollahille.
Iran voi olla valmis tekemään sopimuksen tukemistaan järjestöistä, koska niiden käyttökelpoisuus turvatakuuna on Teheranin kannalta heikentynyt huomattavasti viimeisen reilun parin vuoden aikana.
Syynä ovat Israelin laajat sotatoimet, jotka alkoivat sen jälkeen, kun Hamas teki yllätyshyökkäyksensä lokakuussa 2023. Taistelujen seurauksena suuri osa Hizbollahin johdosta on tapettu ja liki koko Gaza raunioitettu.
Virallisesti Yhdysvallat pitää Irania alueellisena riskitekijänä.
– Iran sekä sen tukemat tahot lietsovat toistuvasti alueellisia kriisejä, Pentagon katsoo.
– Ne eivät ainoastaan ole uhka alueella oleville amerikkalaisille sotilaille, vaan myös estävät aluetta tavoittelemasta sellaista rauhanomaista ja vaurasta tulevaisuutta, jota monet sen johtajat ja kansat selvästi toivovat, Pentagon katsoo.
Iranin ulkoministeriö sanoo toivovansa neuvotteluiden tuottavan tuloksia lähipäivinä.
Lue myös: Trump: Toivon, että Yhdysvallat voi välttää sotatoimet Iranissa
Maasota?
Yhdysvaltalaisten maajoukkojen lähettämiseen Iraniin Lohikoski ei usko, eikä asiaa ole kovin vakavasti edes pidetty esillä.
Toinen spekuloitu skenaario on Iranin vallanvaihdos.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio on sanonut pitävänsä uusia mielenosoituksia todennäköisinä. Samalla Yhdysvaltojen on arveltu pyrkivän mahdollisesti luomaan tilanteen, jossa kansannousulla olisi nykyistä paremmat onnistumisen mahdollisuudet.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Iranin hallintoa vastaan tehtäviä täsmäiskuja. Riskinä olisi kuitenkin pitkittyvä valtataistelu ja yleinen sekasorto Lähi-idässä.
Yhdysvallat on puolustusstrategissaan todennut, ettei se enää pyri sodilla muuttamaan yhteiskuntia samalla tavalla kuin aiemmat hallinnot. Esimerkiksi republikaanipresidentti George W. Bushin aloittamat sodat Afganistanissa ja Irakissa pyrkivät näin tekemään.
Tämä ei kuitenkaan selvästikään tarkoita sitä, etteikö Trumpin hallinto voisi yrittää vallanvaihdosta. Tämä sai huomata Venezuela, jonka presidentin Nicolas Maduron amerikkalaiset erikoisjoukot kaappasivat tammikuun alussa.