Päänavaajaliitot Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus istuvat vielä valtakunnansovittelijan toimistossa kiistelemässä palkankorotuksista, kun kunta-alalla valmistaudutaan jo kovaa vauhtia kevääseen.
Maaliskuun lopussa päättyvät noin 800 000 kuntatyöntekijän työehtosopimukset, ja palkankorotuksia ja kiky-tuntien poistamista vaaditaan todennäköisesti jokaisessa työntekijäpöydässä.
Lue myös: Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen – kädenvääntö jatkuu huomenna
Kunta-alan pääneuvottelupöydässä rutistus työ- ja virkaehtosopimuksista alkaa 14. tammikuuta.
Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä väittelyssä kohtasivat keskiviikkona Tehyn ja Superin edustajana Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen ja kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Hoitoalan liitot ovat jo lyöneet prosentit pöytään ja vaatimus on reipas: Kymmenessä vuodessa joka vuosi 1,8 prosenttiyksikköä vientialojen määrittelemän yleisen linjan päälle ja palkattomat kiky-tunnit pois.
– Se 1,8 prosenttiyksikköä tarkoittaa euroissa 44 euroa. Tämä on meidän pelin avaus, olemme tuoneet selvät luvut pöytään ja lähdemme sitä tavoittelemaan, Rytkönen linjasi.
"Hoitajat ansaitsevat lisää palkkaa, mutta niin ansaitsevat muutkin"
Tehy ja Super ovat vaatineet valtiolta tasa-arvorahaa. Rytkösen mukaan sata miljoonaa euroa lisää riittää hoitajille ensi vuodelle.
Luukkainen ei vielä puhu prosenteista, mutta palkankorotuksia pitää hänen mielestään tulla muillekin kuin hoitajille.
– Hoitajat ansaitsevat lisää palkkaa, mutta niin ansaitsevat muutkin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat. En näe mahdolliseksi yhden ryhmän erottamista erikseen.
Hän uskoo, että tulossa on vuosikymmeniin vaikein liittokierros.
Kuntatyönantajien Jalosen mukaan palkankorotusten lasku olisi kymmenen vuoden aikana yli 20 miljardia euroa, jos hoitajien korotusvaatimus toteutuisi koko kunta-alalla.
"Rahat eivät riitä nykyisinkään palkkoihin"
Jalonen valittelee, että kuntien rahat eivät tahdo riittää nykyistenkään palkkojen maksuun. Hän huomauttaa myös, että kunta-alalla kiky-tunnit vietiin suoraan työehtosopimuksiin ja työnantajan tavoite on ne siellä myös pitää.
– Silloin kun sopimukset ovat katkolla, tämäkin asia on katkolla, Luukkainen tyrmäsi.
Hän huomautti, että nyt ei puhuta työajan lyhentämisestä, vaan palaamisesta siihen tasoon, jossa oltiin ennen kuin "kiky-talkoot" alkoivat.
– Olen täysin samaa mieltä Ollin kanssa. Silloin autettiin vientialoja pakotettuina. Nyt ne talkoot on tehty ja suhdanteet ovat täysin toisenlaiset. Tehdystä työstä joko maksetaan palkka tai sitten ne tunnit otetaan pois, Rytkönen komppasi.
Jalosen mukaan kiky-sopimuksen kustannusvaikutus on kunta-alan sopimuksissa 1,3 prosenttia.
– Jos kiky-tunnit lähtisivät pois, se lisäisi yli 5000:lla henkilöllä kunta-alan työvoimatarvetta, Jalonen sanoi.
Uutista päivitetty 18.12.2019 kello 16:07.