Henkilöstönvuokraus yleistyy Suomessa vauhdilla. Tämän vuoden alkupuoliskolla henkilöstövuokrauksen liikevaihto Suomen suurimmissa yrityksissä oli yhteensä liki 400 miljoonaa.
Helsinkiläinen Freja Biström on tyytyväinen vuokratyöntekijä. Nuori nainen tekee viikossa muutamia vuoroja yökerhon baaritiskin takana. Tunteja kertyy viikossa korkeintaan parikymmentä.
– Mulle se sopii opintojen ohella. Ei joudu sitoutumaan tuntimääräiseen soppariin, vaan pystyy ottamaan vuoroja, jotka voi tehdä.
Vuokratyömarkkinat käyvät Suomessa nyt kuumana. Alan yrityksiä edustaa Suomessa Henkilöstöpalveluyritysten liitto. Sen mukaan henkilöstövuokrauksen arvo tämän vuoden tammi–kesäkuussa oli noin 393 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan tuli 13,6 prosenttia.
Vuokratyö yleistyy, koska Suomen talous on pikkuhiljaa elpymässä, arvelee Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara. Suomessa yritykset ovat myös oppineet käyttämään vuokratyötä, Tuliara sanoo.
– Rakennusteollisuudessa menee aika kovaa. Sitten ICT-alalla on kasvua. Myös toimistosektorilla käytetään nyt paljon vuokratyöntekijöitä.
Tuliaran mukaan myös matkailu- ja ravintola-alalla käytetään vuokratyötä.
Työntekijän turva on heikko
Edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo palvelualojen ammattiliitosta ei ole kehityksestä täysin innoissaan. Työpaikkojen lisääntyminen on järjestön mieleen. Vaarana on, että työntekijät jämähtävät pysyvästi vuokratyöhön.
– Ei ole takeita tarjottavan työn määrästä ja sen myötä työstä saatavasta toimeentulosta. Jos työkohteet muuttuvat usein, ei vuokratyöntekijästä tule osa työyhteisöä, vaikka hän tekee käytännössä täsmälleen samaa työtä kuin asiakasyrityksen omat työntekijät.
Liitto muistutti viime vuonna, että vuokratyöläisille ei myöskään irtisanomisaikaa eikä yleensä myöskään palkallista vuosilomaa.
Helsinkiläinen opiskelija Freja Biström keksii vuorotyöstä vain yhden huonon puolen. Välillä hän joutuu opintojensa takia olemaan yhtäjaksoisesti pidemmän pätkän poissa töistä. Siksi hän ei kuulu työterveyshoidon piiriin.