Lääkärit valuvat julkiselta puolelta yksityiselle puolelle ja tekevät yhä enemmän töitä niin sanottuina vuokralääkäreinä. Kustannukset ovat usein kohtuuttomat.
HALI ry:n pääekonomisti Joel Kuuva ja Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen vierailivat Huomenta Suomessa keskustelemassa vuokralääkäreiden käytöstä.
Erot vuokralääkäreiden käyttömäärissä ovat peräti moninkertaiset eri alueiden välillä ja kohtuuttomat kustannukset huolettavat. Tämä selviää MTV Uutisten kyselystä.
– Syitä vuokralääkäriksi siirtymiselle on varmaan yhtä monta kuin on lääkäreitäkin. Suurin yhteinen nimittäjä on varmasti joustavuus. Vuokralääkäri pystyy määrittämään tarkasti sen, että milloin tekee työtä ja miten paljon. Jos on vaikka pieniä lapsia kotona tai hoitaa ikääntyneitä vanhempia, niin pystyy hyvin joustavasti määrittämään milloin tekee työtä, Kuuva kertoo.
Lääkärit pystyvät myös jonkin verran määrittämään sitä, minkälaista työtä tekee.
– Jos lääkäri haluaa keskittyä esimerkiksi päivystykseen, tai kiirevastaanottoon, niin se onnistuu myös paremmin vuokrafirman kautta, Kuuva sanoo.
Vuokratyön hyvinvoinnin kustannukset ovat Kuuvan mukaan 200 miljoonaa ja kaikki toimintamenot on 27 miljardia.
– Puhutaan alle prosentista hyvinvointialueiden menoista, Kuuva sanoo.
Lue lisää: Sote-asiantuntija kieltäisi vuokralääkärien käytön kokonaan – vuokralääkärin hinta voi olla jopa viisinkertainen
Vuokratyön neljä eri muotoa
Aaltonen kertoo vuokralääkäritoiminnan jakautuvan neljään eri ryhmään.
Ensimmäinen on perusterveydenhuollon päivystystyö, josta koko vuokralääkäritoiminta on saanut alkunsa.
– Sitten on perusterveydenhuollon päivätyö, jota tehdään muun virkatyön korvikkeena. Siellä on jonkin verran sellaisia ihmisiä, jotka ovat irtisanoutuneet. He ovat suurimmaksi osaksi nuoria, joko opiskelijoita tai vastavalmistuneita.

