Kohtuuttomat vuokralääkärihinnat tyrmistyttävät – näin järjestelmä toimii | MTV Uutiset
Kohtuuttomat vuokralääkärihinnat tyrmistyttävät – näin järjestelmä toimii
Erot vuokralääkäreiden käyttömäärissä ovat peräti moninkertaiset eri alueiden välillä ja kohtuuttomat kustannukset huolettavat. Tämä selviää MTV Uutisten kyselystä.
Julkaistu 17.10.2023 11:51
Johanna Pakarinen
johanna.pakarinen@mtv.fi
Lääkärit valuvat julkiselta puolelta yksityiselle puolelle ja tekevät yhä enemmän töitä niin sanottuina vuokralääkäreinä. Kustannukset ovat usein kohtuuttomat.
HALI ry:n pääekonomisti Joel Kuuva ja Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen vierailivat Huomenta Suomessa keskustelemassa vuokralääkäreiden käytöstä.
Erot vuokralääkäreiden käyttömäärissä ovat peräti moninkertaiset eri alueiden välillä ja kohtuuttomat kustannukset huolettavat. Tämä selviää MTV Uutisten kyselystä.
– Syitä vuokralääkäriksi siirtymiselle on varmaan yhtä monta kuin on lääkäreitäkin. Suurin yhteinen nimittäjä on varmasti joustavuus. Vuokralääkäri pystyy määrittämään tarkasti sen, että milloin tekee työtä ja miten paljon. Jos on vaikka pieniä lapsia kotona tai hoitaa ikääntyneitä vanhempia, niin pystyy hyvin joustavasti määrittämään milloin tekee työtä, Kuuva kertoo.
Lääkärit pystyvät myös jonkin verran määrittämään sitä, minkälaista työtä tekee.
– Jos lääkäri haluaa keskittyä esimerkiksi päivystykseen, tai kiirevastaanottoon, niin se onnistuu myös paremmin vuokrafirman kautta, Kuuva sanoo.
Vuokratyön hyvinvoinnin kustannukset ovat Kuuvan mukaan 200 miljoonaa ja kaikki toimintamenot on 27 miljardia.
– Puhutaan alle prosentista hyvinvointialueiden menoista, Kuuva sanoo.
Aaltonen kertoo vuokralääkäritoiminnan jakautuvan neljään eri ryhmään.
Ensimmäinen on perusterveydenhuollon päivystystyö, josta koko vuokralääkäritoiminta on saanut alkunsa.
– Sitten on perusterveydenhuollon päivätyö, jota tehdään muun virkatyön korvikkeena. Siellä on jonkin verran sellaisia ihmisiä, jotka ovat irtisanoutuneet. He ovat suurimmaksi osaksi nuoria, joko opiskelijoita tai vastavalmistuneita.
Aaltonen listaa myös psykiatrian vuokratyön, jossa on suurin osa psykiatreja.
– Sitten on vielä muu sairaanhoidon vuokratyö.
Aaltonen kertoo neljän ryhmän olevan toisistaan erilaisia, ja niissä on omat ongelmansa. Ongelmallisin kohta koskee Aaltosen mukaan perusterveyden päivätyötä, joka on noin 10–20 prosenttia vuokralääkärityön kokonaisuudesta.
– Olennaisinta on, että potilas tulee hoidettua. Jos meillä on sellainen tilanne, että lääkäri pystyy tekemään hajanaisia vuoroja silloin tällöin, niin käytännössä hyvinvointialueiden virkalääkärinä sen toteuttaminen on mahdotonta.
Lääkäreitä vuokratyövoimaksi Suomeen
Aaltosen mukaan on parempi, että pystytään saamaan lääkärin työvoima edes parina päivänä kuin se, ettei henkilö hyvinvointialueen virkalääkärinä pystyisi tekemään ollenkaan lääkärin työtä.
– Vuokralääkärimarkkinan tarkoitus on kuitenkin lisätä lääkärivoimaa Suomessa. Se ehkä on jäänyt vähemmälle huomiolle tässä vaiheessa.
Aaltonen nostaa esiin, että vuokralääkärifirmojen kautta tulee satoja lääkäreitä Suomeen ulkomailta vuodessa.
– Osa heistä palaa töiden jälkeen takaisin kotimaahansa, mutta osa jää Suomeen.
Määrittely tärkeää
Kun vuokratyövoimaa palkataan, se on vakituisen työn teettämistä kalliimpaa.
– On selvää, että silloin kun palkataan työntekijöitä paikkoihin, joihin niitä muuten ei ole saatu, ikään kuin normaaleilla työehdoilla, niin silloin siitä joudutaan maksamaan enemmän, Aaltonen sanoo.
– Vastapainona saadaan työpanosta, jota todennäköisesti ei muuten saataisi. Ainakin joiltakin osin saadaan enemmän työpanosta kuin sillä, että palkattaisiin nämä henkilöt virkasuhteeseen tai työsuhteeseen sen takia, että ollaan halukkaita tekemään enemmän ikään kuin ylimääräistä ylityötä.
HALI ry:n pääekonomisti Kuuva toteaa, että hyvinvointialueilla on tärkeää määritellä, millaista lääkäritoimintaa tarvitaan.
– Tilaamisvaiheessa pitää osata tilata oikeita asioita. Tietysti perehdytys pitää olla kunnossa. Vuokrafirmankin kautta saa tarvittaessa tukea, Kuuva sanoo ja nostaa hankintaosaamisen tärkeäksi.
– Meillä pitäisi olla riittävä varoaika siihen lääkäritarpeeseen, kun aletaan vuokralääkäreitä hankkimaan.
Nopealla aikavälillä paniikissa kilpailuttamalla hinta voi muodostua kalliiksi.
– On liian vähän lääkärityön panosta. Lääkärithän ovat tehneet perinteisesti hyvin paljon töitä. Ensin normaalin viikkotyöajan ja sitten päivystystyötä ja osa vielä yksityistä iltavastaanottoa sen päälle, Aaltonen sanoo.
Vapaa-aikaa arvostetaan entistä enemmän
Aaltonen toteaa yhteiskunnan muuttuneen ja kertoo vapaa-aikaa arvostettavan toisella tavalla kuin ennen.
– Monet lääkärit perusterveydenhuollossa tekevät töitä vain osan päivää, Aaltonen kertoo.
Osa-aikaisuuden syyt vaihtelevat. Osa ei jaksa tehdä kokopäiväistä työtä, osa taas haluaa panostaa vapaa-aikaan tai esimerkiksi tehdä tutkimustyötä.
– Kaikki vapaa-aika ei ole pelkästään laiturinnokassa makoilua. Työpanoksen määrä per ihminen on vähentynyt. Se on johtanut siihen, että lääkäreistä on pulaa, Aaltonen sanoo.
Työssä kehitettävää
Kehittynyt lääketiede on tuonut osansa lääkäripulaan.
– Edelleenkin lääkärit tekevät liikaa asioita, joita toinen ihminen voisi tehdä, Kuuva toteaa.
Lääkäreiden aikaa valuu hukkaan esimerkiksi asioiden kirjaamisissa.
Yksi pääsyitä, miksi vuokralääkärit hakeutuu vuokralääkärifirmojen pariin, on Aaltosen mukaan se, että se on heille hyvin helppoa ja työnteko tehdään mahdollisimman helpoksi.
– Ikään kuin avaimet käteen-periaate. Nykyisin pystytään suhteellisen vapaasti sopimaan osa-aikaisuuksista. Siltikin se kohdistuu vain yhteen toimijaan, kun vuokralääkärifirma voi tarjota koko Suomen. Nyt vain kilpailevaa toimintaa pystyyn, Aaltonen kannustaa.
Kuuva näkee asiassa kuitenkin haasteita.
– Toiminta on hyvin kilpailtua, Kuuva toteaa. Hän pohtii, onko hyvinvointialueiden mielekästä lähteä kilpailemaan jo valmiiksi todella kilpaillulle alueelle.
– Kannattaa vain antaa markkinoiden hommaksi antaa kilpailla ja hoitaa mahdollisimman hyvät tarjoukset, Kuuva sanoo.
