Junaliikenteen täsmällisyyttä haittaavat vuosittain pääasiassa kaksi ilmiötä: kesällä tehtävät ratatyöt ja talventulo. Siksi kevät on tilastollisesti parasta aikaa matkustaa junalla, jos mielii päästä perille aikataulun mukaisesti.
Syksyn kääntyessä talveen junat ovat tilastollisesti useammin myöhässä, käy ilmi Liikenneviraston kaukojunien täsmällisyystilastosta. Siitä huolimatta VR:n täsmällisyyspäällikkö Juha Skyttä vakuuttaa, että vuosittain saapuva talvi ei yllätä VR:ää.
– Talvi sekoittaa junaliikenteen lisäksi myös bussiliikenteen, lentoliikenteen ja autoilijat. Ei talvi meitä yllätä, vaan siihen varaudutaan hyvissä ajoin. Fakta on vain se, että Suomessa talvi aiheuttaa kaikille liikennöitsijöille hankaluuksia.
VR käynnistää vuosittain niin kutsutun talvivarautumisprosessin, jossa käydään läpi kaikki talviliikenteen sujumiselle kriittiset kohdat. Lumityösuunnitelmat tarkistetaan, kriittisimmät vaihteet kartoitetaan etukäteen, lumityökalusto testataan ja mahdolliset talvihuollot toteutetaan etukäteen.
– Meillä on operaatiokeskus, jossa säätilaa testataan. Jos keli näyttää pahalta, supistamme junaliikennettä, jotta tukkiutuneita vaihteita ehditään puhdistaa. Tilastollisesti tilanne on tällainen muutaman kerran talvessa, Skyttä kertoo.
Ratatyöt ovat junaliikenteelle vuotuinen ongelma
Talvesta riippuen junamatkustamisesta tulee täsmällisempää jo helmikuussa. Skyttä kertoo, että junamatkustajalle parasta aikaa täsmällisyyden kannalta ovat juuri maaliskuu ja huhtikuu. Silloin talvi alkaa olla ohitse etelässä eikä ratatyökausi ole vielä alkanut.
Ratatöitä tehdään jokainen kesä Skytän mukaan siksi, koska Suomen raideverkosto on pahasti huoltamisen tarpeessa.
– Myös VR on huolissaan Suomen junaverkon kunnosta. Lisäksi me tarvitsisimme lisää raiteita, jos liikennettä haluttaisiin lisätä. Tällä hetkellä Helsingin ja Tampereen välillä ajaa niin monta junaa kuin sinne mahtuu.
Tulevina vuosina ratatöitä nähdään paljon, koska korjausvelkaa varten on myönnetty määrärahoja.
– Ratatyötkin me voimme ottaa huomioon junaliikenteessä, jos saamme niistä tiedon tarpeeksi ajoissa. Usein näistä syntyy kuitenkin yllätyksiä. Saattaa esimerkiksi olla, että nopeusrajoitukset alueella ovatkin pienemmät, kuin mitä alun perin arvioitiin.
Lumi tukkii vaihteet ja pakkanen jäädyttää junat
Skytän mukaan junaliikenne kärsii sekä runsaasta lumentulosta ja kovista pakkasista. Hankalin on näiden kahden yhdistelmä. Silloin moni asia voi mennä pieleen.
– Sankka lumisade tukkii vaihteita, jolloin juna ei voi vaihtaa raiteita. Pääkaupunkiseudulla kriittisiä vaihteita on useita ja runsaina lumisadepäivinä niitä kaikkia on vaikeaa pitää yhtä aikaa auki, koska lumimiesresurssit ovat minimissä, Skyttä kertoo.
Vaihteiden tukkiutumisen lisäksi runsas lumisade saattaa kertyä tykkylumeksi puille, joka voi osaltaan johtaa puiden kaatumiseen ja sähkökatkoihin.
– Sähköjunilla on vaikea ajaa ilman sähköä. Puuthan pitäisi kaataa radan ympäristöltä ja sitä Liikennevirasto ajoittain tekeekin.
Lunta ja jäätä hakataan ja sulatetaan vaunuista irti joka talvi, koska pöllyävä lumi myös kertyy junavaunuihin, joka saattaa hankaloittaa vaunujen ja vetureiden kytkemistä. Erityisesti pitkät pakkasjaksot jäädyttävät junia, jolloin niiden järjestelmiin voi syntyä erinäisiä vikoja.
– Junien paineilman kuivauksessa saattaa olla lähtökohtaisesti ongelmia, jolloin niihin kerääntyy kosteutta. Pakkasella kosteus jäätyy, joka vaurioittaa järjestelmää. Lisäksi junan vesiputket vessassa ja ravintolavaunussa voivat jäätyä pakkasen seurauksena.
Taistelu aikaa vastaan
Skyttä ei osaa arvioida, kuinka suuria kustannuksia myöhästelevistä junista aiheutuu VR:lle vuosittain. Rautatiekuljetuslain ja rautatievastuuasetuksen perusteella matkustaja on oikeutettu hakemaan korvausta, mikäli hän saapuu perille yli tunnin myöhässä.
– Myös me haluamme olla ajoissa, sillä korvaavan liikenteen järjestämisestä aiheutuu kustannuksia ja asiakas on meille se tärkein. Junia ei kannata ajaa tyhjinä.
Vikojen ehkäisyssä osaltaan auttaa ajantasainen tekniikka. VR otti hiljattain käyttöön uudet veturit tavarajunaliikenteessä, mutta henkilökaukoliikenteessä ajetaan yhä vanhoilla vetureilla. Skyttä mainitsee, että samalla kalustolla ei voida ajaa ikuisesti.
– Juuri paineilman ongelmien vuoksi kaikkiin Pendolinoihin vaihdettiin hiljattain kompressori, jonka jälkeen junat ovat toimineet tänä talvena paremmin. Mutta totuus on se, että kalustomme vanhenee koko ajan ja käymme taistelua aikaa vastaan, Skyttä lopettaa.