Venäjä pyrkii pommeillaan nostamaan ruoan maailmanmarkkinahintaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Twitterissä.
Venäjä on lisännyt ohjusiskujaan Etelä-Ukrainan satamakaupunkeihin heinäkuun 18. päivästä lukien, toteaa Britannian puolustusministeriö tuoreimmassa julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Kreml on iskenyt useisiin satamiin, joista Ukraina aiemmin kuljetti viljaa ja muita elintarvikkeita maailmanmarkkinoille niin sanotun Mustanmeren viljasopimuksen puitteissa.
Venäjä on kieltäytynyt jatkamasta 17. heinäkuuta päättynyttä viljasopimusta. Kremlin mukaan syynä on se, ettei Venäjä saanut sopimuksesta irti sitä, mikä sille oli luvattu. Venäjän ulkoministeriön mukaan sopimuksen jatkosta ei tällä hetkellä käydä keskusteluita.
Viljasopimus oli voimassa elokuusta 2022 lähtien ja sen voimassaoloaikana Venäjä ei yleisesti ottaen iskenyt Etelä-Ukrainan satamien siviilikohteisiin, kuten viljasiiloihin, Britannia katsoo.
Lue myös: Kenraali: Venäjä pohtii jo, minne se hyökkää Ukrainan vastahyökkäyksen puhdin loputtua
0:40
Lue myös: Venäjä hyökkää Harkovassa: Kartta näyttää, missä Kremlin sotilaat pyrkivät eteenpäin
Venäjällä kaksi tavoitetta
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjän satamapommituskampanjalla on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on Ukrainan talouden nakertaminen.
– Tärkeämpi päämäärä on maailman ruokahuollon vaikeuttaminen viljan maailmanmarkkinahintaa nostamalla. Vielä ei olla hinnoissa viime syksyn tasolla, mutta suunta on vähitellen ylös, hän kirjoittaa Twitterissä.
Operaatiossa on samantyyppinen kaiku kuin Venäjän viime syksyn ja talven pommituskampanjassa, joka kohdistui Ukrainan energiaverkkoon.
Venäjä pyrki tuolloin sekä jäädyttämään Ukrainan että nostamaan sähkön hinnan pilviin Euroopassa. Ajatuksena oli vähentää Ukrainan saamaa länsitukea. Sota-asiantuntijoiden mukaan Venäjän energiapommituskampanja epäonnistui.
Lue myös: Lukashenkalta verhottu uhkaus Puolalle: "Wagner-joukot pyytävät päästä länteen..."
Heinäkuussa Venäjä on pommituksillaan onnistunut Ukrainan mukaan tuhoamaan esimerkiksi Odessassa vilja- ja hernevarastoja.
– Keskeistä on tuottaa vaikeuksia markkinoille, inflaatiota lännessä sekä ruokapulaa globaalissa etelässä, Aaltola katsoo.
Aaltola: Venäjä osoittaa Naton heikon paikan
Ukrainan viljaa on laivattu eritoten Afrikkaan. Presidentti Vladimir Putin on väittänyt, että Venäjä korvaa Ukrainan viljatoimitukset Afrikkaan omista varastoistaan.
Viljan hinta on jo nyt kohonnut Mustanmeren sopimuksen päättymisen vuoksi. YK:n pääsihteeri António Guterres on varoittanut, että sadat miljoonat ihmiset saattavat kärsiä nälästä.
– Käyttämällä geoekonomista asettaan, Venäjä paljastaa myös Naton heikkouden Mustallamerellä. Länsi näyttää kyvyttömältä turvaamaan merenkulunvapautta keskeisellä merialueella eskalaatiohuolissaan, Aaltola toteaa.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajan Tuomas Forsbergin mukaan Venäjän viestit lännelle eskalaation seurauksista ovat olleet tehokas poliittinen ase. Ne ovat vähintään hidastaneet Ukrainan saamaa aseapua.
– Ydinaseet ovat tosiasia ja niillä on peloteltu. Sillä on ihan varmasti ollut merkitystä siihen, kuinka suuri halu lännellä on osallistua sotaan. Se on rajoittanut tukea, Forsberg katsoo.
– Jos Venäjän tiedettäisiin käyvän sotaa loppuun asti vain tavanomaisin asein, olisi helppo ajatella, että lännen tuki olisi ollut paljon voimakkaampaa, hän jatkaa.
Lue myös: Ukraina on aloittanut rypälepommien viljelyn venäläisasemiin – USA: "Varsin tehokasta"
2:13