Voiko todistajan muistiin luottaa? Pitkät oikeusprosessit ovat hankalia kuultavan muistille – "Muistikuvat ovat taipuvaisia muuttumaan"

Voiko todistajan muistiin luottaa ja miten luotettavia muistikuvamme vanhoista rikosjutuista ovat? Haastateltavana oikeuspsykologi Julia Korkman 18:06
Katso videolta, mitä mieltä Julia Korkman on hypnoosista kuulustelumenetelmänä ja miksi ihmiset tunnustavat rikoksia, joita he eivät ole tehneet.

Todistajien kertomukset ja muistikuvat ovat usein hyvin oleellisia ja keskeisiä oikeudenkäynneissä. Todistajat joutuvat kuitenkin usein palauttamaan mieleensä jopa vuosien takaisia tapahtumia, kun heitä kuullaan oikeudessa vanhasta rikosjutusta.

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Muistin varassa. Oikeusprosessi ja totuus (Kustantamo S&S), että tapa, jolla todistajien kertomuksia otetaan vastaan, on hämmästyttävän kehittymätön.

– Nykyään käytäntö on, että asianosaista kuullaan oikeudessa ja otetaan suullinen näyttö vastaan. Hän kertoo asiasta muistinvaraisesti. Muistin kannalta on ongelmallista, että meidän oikeusprosessit ovat niin hitaita pitkiä, eli siitä on jo pitkä aika, mitä kuultava on nähnyt tai kokenut, Korkman sanoo Rikospaikan haastattelussa.

Korkmanin mukaan parasta olisi, että kuulustelu videoitaisiin esitutkinnassa ja lisäksi poliisi kuulustelisi henkilöä tiedostavasti, tietäen sen, että muistikuvat vääristyvät.

– Tämä voitaisiin tallentaa videolle, kirjoittaa siitä keskeisimmät kohdat ja käydä ne läpi oikeudessa.

Stressaantuneena ihminen ei muista

Oikeusprosessit ovat Suomessa pitkiä, ja ihminen ei useinkaan muista oikeudessa enää sitä, mitä hän on tapahtumahetkellä muistanut. Muistikuvia voi myös vääristää se, mitä henkilö on kuullut tapauksesta muilta tai lukenut mediasta.

Myös kuulustelutilanne ja oikeudenkäynti ovat tilanteita, jotka eivät edesauta ihmisen muistamista.

– Tiedämme, että stressaantuneena ihminen ei muista hyvin ja poliisikuulustelu ja oikeudenkäynti on tilanteena stressaava. Stressi estää muistamista, Korkman sanoo.

Todistajien muistikuvat muuttuvat

Viime vuosina Suomessa on oikeuteen tuotu jopa vuosikymmeniä sitten tapahtuneita henkirikoksia. Korkmanin mukaan on päivänselvää, että todistajat eivät voi enää muistaa tarkasti, miten tapahtumat vuosia aiemmin etenivät.

Yksi esimerkki tällaisesta on Viking Sallyn murhajuttu vuodelta 1987. Siinä todistajien muistikuvat olivat muuttuneet vuosien varrella.

– Ihminen pystyy muistamaan näin vanhoja asioita vain heiveröisesti. Muistikuvat ovat taipuvaisia muuttumaan ajan myötä. Me liitämme muistikuviin uusia tietoja ja tästä olemme tiedostamattomia.

Saman rikoksen kaksi silminnäkijää voi myös nähdä ja muistaa tapahtuneen täysin eri tavalla.

– Me näemme asiat eri tavalla. Vaikka katsomme samaan suuntaan, samaa asiaa, näemme asian eri tavalla.

Katso videolta, mitä mieltä Julia Korkman on hypnoosista kuulustelumenetelmänä ja miksi ihmiset tunnustavat rikoksia, joita he eivät ole tehneet.

Lue myös:

    Uusimmat