Asiantuntijat ovat osin erimielisiä siitä, onko maalittamisen kriminalisointi tarpeen vai ei. Esimerkiksi osa lakimiehistä katsoo, että maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin.
Oikeusministeriössä on selvitetty niin sanotun maalittamisen kriminalisointia, ja lakiluonnos aiheesta on nyt lausuntokierroksilla.
Maalittamisessa yksilön kimppuun järjestelmällisesti usutetaan suuri joukko ihmisiä.
Tavoitteena on vaientaa uhri ja vaikuttaa hänen yhteiskunnalliseen tai ammatilliseen toimintaansa.
Uhriin voi kohdistua uhkailua ja mustamaalausta ja hänen yksityisiä tietojaan saatetaan levittää julkisuuteen.
Lakimiesliiton valtuuskunnan puheenjohtajan Tuula Linnan mukaan maalittamisen rikostunnusmerkistö kattaisi joukkoistetun häirinnän ilmiönä aiempia rikostunnusmerkistöjä laajemmin.
– Uudessa esityksessä lähdetään siitä, että se laajempikin joukko, joka osallistuu maalittamiseen, on siinä mukana tekijän ominaisuudessa, Linna sanoo.
Uutta lakia voitaisiin mahdollisesti tulkita niin, että jopa tuhannet halventavia sähköposteja lähettelevät ja maalittamiseen osallistuvat henkilöt syyllistyvät kaikki rikokseen.
