Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan laki maalittamisesta ja vihapuheen kriminalisoinnista on tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
Poliisi on kiirehtinyt lainsäädäntöä, jotta viranomaisille kuuluvat tehtävät ylipäätään voidaan hoitaa.
Oikeusprosesseja on nähty vähän, koska kyse on asianomistajarikoksesta ja taloudellinen riski oikeuskuluista on henkilökohtainen. Tämän oikeusministeri haluaisi muuttaa.
– Voidaan esimerkiksi lähteä sille tielle, että laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen rikos ja sitä kautta voitaisiin konkreettisesti parantaa maalittamisen uhrin asemaa – hänen ei itse tarvitsisi nostaa syytettä vaan hänen työnantajansa voisi sen tehdä – tämä olisi yksi tapa puuttua tähän, sanoo oikeusministeri Henriksson.
Henrikssonin mukaan maalittamiseen ja vihapuheeseen voitaisiin soveltaa osin jo laissa olevia tekonimikkeitä kuten vainoamista, yksityiselämän- ja kunnianloukkausta, jotka kattavat suuren osan teoista jo nyt.
Maalittamisella pyritään musta maalaamaan ja haittamaan työtehtävien hoitamista. Kyse ei ole siis kritiikistä.
Tällä hetkellä ongelmallisinta on se, että tutkinta lopetetaan, mikäli asianomistaja ei vaadi rangaistusta.
Suojan piiriin myös siviilihenkilöt
Oikeusministeri sanoo itsekin joutuvansa harva se päivä vihapuheen kohteeksi sosiaalisessa mediassa.
Maalittamisen kohteena on ollut viranomaisten lisäksi siviili- instituutioiden työntekijöitä tai perheiden läheisiä.
Virallisen syytteen suoja tulisi koskemaan muitakin kuin vain viranomaisia.
– Käsitykseni on se, että se voisi koskea kaikkia henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa eli hyvin laaja piiri, lisää Henriksson.
Henriksson paheksuu maalittamista ja muistuttaa, että Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia tässäkin tapauksessa. Maalittamisen kriminalisointi Suomessa on nyt oikeusministeriön työryhmän pohdittavana.
Oikeusministeri Henrikssonin mukaan hallituksen esitys on tulossa lausuntokierroksen jälkeen eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän vuoden aikana.