VM: Suomen talous supistuu tänä vuonna 6 prosenttia – julkinen talous ottaa kovan iskun eikä palaa kriisin jälkeen ennalleen: "Epidemioilla tuppaa olemaan pitkät jäljet"

Kuinka suuri on koronan isku? Ministeriö kertoo Suomen talouden näkymistä suorassa lähetyksessä 51:20
Katso koko tilaisuus!

Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 6 prosenttia.

Koronapandemian rajoitusten runtelema Suomen kansantalous alkaa toipua hitaasti loppuvuonna 2020. Näin arvioidaan ministeriön taloudellisessa katsauksessa.

Tulevina vuosina rajua supistusta kiritään takaisin: ensi vuonna talouden arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia ja vuonna 2022 1,7 prosenttia.

– Epidemioilla varsinkin tuppaa olemaan pitkät jäljet, ja ne hidastavat talouskasvua pidempään, finanssineuvos Jukka Railavo kommentoi tiedotustilaisuudessa.

Maailmantalous on tällä hetkellä ministeriön mukaan syvässä taantumassa. Talousarvioiden toteutuminen edellyttää vientinäkymien paranemista.

Työllisten määrän arvioidaan laskevan jyrkästi alle 71 prosenttiin. Julkinen velka kasvaa tänä vuonna noin 20 miljardia.  

– Julkinen talous velkaantuu juuri nyt erittäin nopeasti, finanssineuvos Marja Paavonen sanoi.

– Tämä vuosi antaa kovan iskun julkiselle taloudelle. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ottaa ison harppauksen ylöspäin eikä palaa kriisin jälkeen enää entisiin lukemiin.

Oletus: Ei toista aaltoa

Laskelmat on tehty sillä oletuksella, että nykyinen koronatilanne hiipuu vähitellen pois eikä merkittävää toista aaltoa synny.

Ennuste on kokonaisuudessaan hieman synkempi kuin huhtikuussa julkaistu edellinen valtiovarainministeriön ennuste.

Näkymät ovat etenkin viennin osalta aiempaa pessimistisempiä. Kotimaisen kysynnän osalta taas arvio on aiempaa optimistisempi.

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander peräänkuulutti julkisen talouden vakauttamisen perään.

– Suoriin sopeutustoimiin perustuva finanssikuripolitiikka ei voi olla ensisijainen keino. Pääpaino pitää olla talouden rakenteiden uudistamisessa tavoilla, jolla voimavarat saadaan nykyistä laajempaan ja tehokkaampaan käyttöön, Spolander totesi.

Lue myös:

    Uusimmat