VM:n kohentunut talousennuste nojaa siihen, ettei korona ryöpsähdä uudelleen

Maanantaina julkistettu suhdanne-ennuste perustuu siihen, ettei koronaepidemia "ryöpsähdä uudelleen valloilleen meillä eikä maailmalla". Missä tilanteessa talouden ennusteita jouduttaisiin reivaamaan alaspäin, ovathan koronauutiset taas koko ajan synkempiä?

Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan ennusteeseen on sisällytetty epävarmuutta, sillä investointien, viennin tai kulutuksenkaan ei odoteta lähtevän nousuun ripeästi. Sen sijaan laajamittaisesta epidemiasta ei näillä talousluvuilla selvittäisi.

–  Jotta perusura vanhenisi käsiin, se edellyttäisi sitä, että uudelleen ryhdyttäisiin liiketoiminnan ja liikkumisen sulkutoimiin, jotka vielä erikseen säikäyttäisivät kotitalouksia ja yrittäjiä, Spolander arvioi STT:lle.

Talouden ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2,6 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,7 prosenttia. Työttömyysasteen odotetaan nousevan korkeimmillaan 8,2 prosenttiin ensi vuonna.

Kesän parantunut tautitilanne piristi kuluttajia ja taloutta, mutta vakaampi talouden elpyminen vaatisi tuotannon ja investointien elpymistä. Taloutta vahvistaa tänä vuonna ennen kaikkea julkisten menojen lisääminen.

–  Teollisuuden tilauskanta on pienentynyt huolestuttavasti, ja jos uusia tilauksia ei saada, takapotku talouteen voi olla iso, suhdanne-ennusteessa varoitetaan.

Rokotteen aikataulusta ei oletuksia

Sumuisat näkymät selkenevät ministeriön mukaan vasta sitten, kun tehokas hoito ja rokote on saatavilla.

Spolanderin mukaan ministeriössä ei ole työolettamaa sille, milloin rokote voitaisiin Suomeen saada.

–  Asetelma muuttuu ihan toiseksi, kun rokote on olemassa. Epävarmuuden olemassaolo on tällä hetkellä määräävä ajuri. Se ei poistu ennen rokotetta.

Julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna 18 miljardiin euroon talouden taantuman ja hallituksen päättämien koronatukitoimien takia.

Suomen julkinen velka kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna noin 70 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Esimerkiksi pitkään huolta aiheuttaneen Italian velkasuhde on nousemassa tänä vuonna komission kevätennusteen mukaan lähes 160 prosenttiin ja Ruotsin vain noin 43 prosenttiin.

Suomen velkasuhde jatkaa kasvamistaan senkin jälkeen kun epidemia on laantunut, koska väestön ikääntymisen takia tulot ja menot eivät ole tasapainossa.