Lepakoissa elävien koronavirusten tutkiminen voi antaa vihiä seuraavan pandemian puhkeamisesta. Ryhmä virustutkijoita löysi lepakosta otetusta näytteestä Covid-19-viruksen esi-isän tai lähisukulaisen jo vuonna 2013, kirjoittaa CNN.
Yhdysvaltalaisen, voittoa tavoittelemattoman järjestön EcoHealth Alliancen virustutkijat ovat etsineet mahdollista seuraavaa pandemian aiheuttajaa jo 10 vuoden ajan.
Yksi heistä on virustutkija Peter Daszak, joka on työnsä puolesta vieraillut 20 eri maassa keräämässä näytteitä lepakkoluolista.
Hänen keräämänsä näytteet ovat tutkijayhteisön saatavilla, jotta seuraavan pandemian aiheuttaja voitaisiin mahdollisesti ennustaa.
– Olemme keränneet yli 15 000 näytettä lepakoista ja tunnistaneet yhteensä 500 uutta koronavirusta, hän kertoo.
Eläimet ja ihmiset
Itä-Aasia ja Kiina ovat olleet tutkimusryhmän erityishuomion kohteena, koska siellä väestö on tasaisin väliajoin kontaktissa villieläinten kanssa. Eläimiä metsästetään ja myydään ostettavaksi eläintoreille, joista ne päätyvät ihmisten lautasille. Covid-19 tunnistettiin ensimmäisen kerran joukolta ihmisiä, jotka olivat vierailleet Wuhanissa kalatorilla, jossa myytiin myös muita syötäväksi tarkoitettuja eläimiä.
Daszakin tutkimusryhmä on ollut kiinnostunut tutkimaan näytteitä etenkin Kiinan Yunnan maakunnassa, alueen suuren lepakkopopulaation vuoksi.
– Tutkimuksemme kohdistui erityisesti Kiinaan, koska etsimme SARSin alkuperää. Tutkimusten myötä ymmärsimme, että maailmassa on satoja muitakin vaarallisia koronaviruksia, joten siirsimme huomiomme niiden löytämiseen.
Väli-isännästä ihmiseen
Kun Kiinan Wuhanissa joukko ihmisiä alkoi sairastua aiemmin tuntemattoman viruksen aiheuttamaan keuhkokuumetautiin, virologi Shi Zhengli syötti kohtaamansa viruksen tietokantaan. Selvisi, että Covid-19-viruksen perimä oli 96,2 prosenttia samankaltainen kuin vuonna 2013 tunnistettu koronavirus.
Daszak tutkimusryhmänsä kanssa oli siis kohdannut mahdollisen, uuden koronaviruksen esi-isän tai lähisukulaisen.
– On todennäköistä, että tauti levisi ihmisiin väli-isännän kautta, joka selittää 3,8 prosentin eron genomissa, Daszak kertoo CNN:lle.
Koronavirus päätyy usein lepakosta ihmiseen väli-isännän kautta. SARSin tapauksessa väli-isäntänä oli sivettikissa, MERSin tapauksessa kameli.
Joskus tutkijat kuvittelevat löytäneensä uuden viruksen, vaikka virus on saattanut kiertää väestössä jo vuosien ajan. Kaikkia taudinaiheuttajia ei aina löydetä heti, sillä honkongilaistutkija Patrick Woon mukaan vain puolet keuhkokuumetaudin aiheuttajista tunnistetaan.
Koronavirukset tutkimusten keskiössä
Ennen SARSia koronavirukset eivät herättäneet suurta huomiota tutkijayhteisössä.
Virustutkijat yrittävät nyt paitsi selvittää jo olemassa olevien zoonoosivirusten alkuperää, myös ennustaa seuraavaa epidemian aiheuttajaa. Tutkijat uskovat, että mikäli suurimman riskin aiheuttavien virusten olinpaikka tiedetään, niiden leviämistä voidaan ehkäistä. Erityisesti SARSin ja MERSin lähisukulaiset ovat vaarallisia, koska ne voivat siirtyä ihmisiin.
– Tutkimustemme aikana olemme löytäneet pelkästään 50 SARSin sukulaista.
Kun Daszakin tutkimusryhmä on kerännyt näytteensä, ne lähetetään tutkittavaksi ja niitä verrataan jo tunnettujen virusten geenipankkiin. Mikäli viruksen perimästä enemmän kuin 20 prosenttia eroaa jo tunnettujen virusten perimästä, virus on uusi.