Viro 100: Tere perestroika, demokraatia, veisasi punkkari 30 vuotta sitten – nyt maan kehitystä kuvaa parhaiten onnittelukirje Trumpilta

Viro itsenäistyi uudelleen Neuvostoliiton keskusvallan ja Mihail Gorbatshovin aseman horjuessa elokuun loppupuolella 1991.

– Tere perestroika, demokraatia! Diktatuuri küüsist on pääsemas üks maa. Tere, õnne tipp! Enam nii jube ei tundu punalipp. (Tervehdys perestroikka, demokratia. Diktatuurista on vapautumassa yksi maa. Terve onnen huippu, enää niin karsealta ei tunnu punalippu.)

On tultu kauas vuoden 1991 syksystä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump onnitteli pari viikkoa sitten Viron presidentti Kersti Kaljulaidia maan satavuotisesta taipaleesta. Trump kutsui onnittelukirjeessään Viroa ystäväksi ja liittolaiseksi.

Kirje kertoo Viron nykypäivästä paljon. Uudelleenitsenäistymisestä on 27 vuotta. Sinä aikana Viro on pyrkinyt aktiivisesti yhteyteen lännen kanssa. Tärkein niistä ehkä juuri Naton jäsenyys.

Viron Suomen-suurlähettiläs Margus Laidre sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että kehitys 90-luvun alun Virosta nykypäivään on ollut todella nopea. Laidre on ollut uudelleenitsenäistymisestä lähtien lähettiläänä eri maissa.

Entisenä historioitsijana lähettiläs muistuttaa, että historiaa ei pidä unohtaa, mutta siihen ei myöskään voi jäädä kiinni.

– Olemme maantieteellisesti siinä, missä olemme ja naapurimme myös. Uskon, että me kaikki haluamme tulla naapureidemme kanssa mahdollisimman hyvin toimeen. Pärjääminen edellyttää kuitenkin toisen osapuolen arvojen kunnioittamista ja arvostamista. Vuoropuhelu on silloin mahdollinen. Olen täysin varma, että kahdenkeskinen dialogi Venäjän ja Viron välillä on mahdollista ja tarpeellista, Laidre sanoo.

Suomi ja Viro käsi kädessä

Suomessa asuu eri laskentatavasta ja kriteereistä riippuen noin 70 000 virolaista.

Tuglas-seuran koulutus- ja kotoutussuunnittelija Järvi Lipasti sanoo, että tämän lisäksi jopa 30 000 virolaista on kirjoilla kotimaassaan, mutta käy säännöllisesti töissä Suomessa.

– Noin puolet virolaisista ovat tulleet Suomeen töihin. Seuraavaksi suurin ryhmä tulijoista on perheen luokse tänne muuttavat, sitten tulevat opiskelijat, Lipasti sanoo.

Kotoutussuunnittelija sanoo, että tänne muuttaneilla virolaisilla on useassakin mielessä helpompaa kuin monella muulla. Yksi suuri syy on se, että Suomeen tullaan töihin, kotoa ei ole tarvinnut lähteä esimerkiksi sotaa pakoon. Lipastin mukaan toinen syy on kieli, mutta virolaisten suuren määrän vuoksi suomen kielen osaajia on luultua vähemmän.

– Virosta ikävöidään eniten tietysti perhettä. Mutta jos ollaan jo porukalla Suomessa, isovanhempia. Varsinkin lapset ikävöivät kotimaahan jääneitä mummoa ja vaaria. Kyselyjen mukaan yksi suuri kaipauksen kohde ovat myös mahdollisesti Viroon jääneet lemmikit, Lipasti kertoo.

Lipasti sanoo kysyneensä sekä virolaisilta että Viroon muuttaneilta suomalaisilta syitä muuttaa naapurimaahan.

– Aika usein vastauksena on se, että naapurissa on vapaampi ilmapiiri, Lipasti nauraa.

Tunnelia pitkin

Tallinnan ja Helsingin välinen tunneli on ollut viime ajat vahvasti esillä. Mikään uusi idea se ei ole. Jo vuonna 2008 Jussi Pajunen ja Edgar Savisaar allekirjoittivat sopimuksen tunneliselvityksen tekemisestä.

Nyt kaksi tahoa aikoo lyödä lapion santaan. Pelialan konkari ja Rovion entinen nokkamies Peter Vesterbacka on esitellyt omaa visiotaan. Hänen tunnelinsa rakentaminen alkaisi vielä tänä vuonna. Suurelta osin kiinalaisella rahalla toteutettava hanke maksaisi noin 15 miljardia. Valmista pitäisi Vesterbackan mukaan olla jouluaattona 2024.

Tunneliin tulisi tekosaaret sekä Suomen että Viron rannikon läheisyyteen. Vesterbackan mukaan tunneli maksaisi itsensä takaisin vajaassa 40 vuodessa. Matka-aika kahden pääkaupungin välillä olisi 25 minuuttia.

Pari viikkoa sitten valmistuneen virallisen selvityksen mukaan mahdollinen tunneli kahdella saarella maksaisi noin 16 miljardia. Rakentamisen haluttaisiin alkavan vuonna 2025. Sitä ennen olisi neljän tai kuuden vuoden suunnittelu.

Tunnelin myönnetään jo nyt olevan rahallisesti kannattamaton hanke, mutta sen vaikutus kahdelle pääkaupungille on sitäkin suurempi.

Suurlähettiläs Laidre sanoo, että tunnelin yksi hyvä puoli on se, että se saattaisi tehdä Pohjoismaista ja Baltiasta läheisemmän, yhtenäisemmän alueen.

– Kun käymme muualla töissä, se tarkoittaa sitä, että viemme sinne jotain omaa ja samalla otamme mukaamme sieltä lähtiessämme jotain uutta. Se tekee yhteiskuntaa vahvemmaksi.