Useita suomalaisia on tyrkyllä virolaisten kuntien valtuustoihin. Puolueiden ja valitsijayhdistysten listoilta löytyy esimerkiksi lastenkirjailija, vero-oikeuden asiantuntija ja Tampere-Majaa pyörittävä huonekalusuunnittelija. Viljandissa kaupunginjohtajaksi on nousemassa suomalainen.
Sakari Neuvonen tuntee Tarton ja Tartto Sakarin. Hän muutti kaupunkiin vaihto-opiskelijaksi 1992 ja jäi sille tielleen. Sakari pyörittää suomalaisten olohuoneeksi muodotunutta Tampere Majaa yhdessä vaimonsa Tiian kanssa.
Neuvonen yrittää nyt ensimmäistä kertaa valtuustoon.
Hän on ollut Tarton suomalaisen koulun hallituksen jäsenenä vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2017 Neuvonen valittiin ulkosuomalaisparlamentin Itä-Euroopan alueen varapuheenjohtajaksi. Onpa hän ehtinyt kouluttautua huonekalusuunnittelijaksikin.
Yhtenä Neuvosen teemoista vaaleissa on ollut avoimuus muualta tulleita kohtaan. Teema, jonka kokoa on suomalaiselle ehkä jopa vaikea ymmärtää. Pakolaiskysymys on Virossa arka aihe.
– Tuntui, että muualta tulleiden porukka ei ole tarpeeksi edustettuna Tarton kaupungin hallinnossa, Sakari sanoo kuvaillessaan motiivejaan lähteä suomalaisena mukaan Viron politiikkaan.
Tampere Majan keulakuvana oleminen on tehnyt Oulun yliopistosta Tarttoon lähteneestä Neuvosesta tunnetun miehen kotikaupungissaan. Esimerkiksi virolaiset vapaaehtoiset Suomen sotien veteraanit eli Suomenpojat ovat myöntäneet Sakarille kultaisen kunniamerkin avustaan veteraanien toimintaan.
Tartu Heaks ( Tarton hyväksi)- valitsijayhdistyksen listoilla oleva Sakari sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että hänet on otettu poliittisena broilerina ja ulkomalaisena valtuustoonpyrkijänä hyvin vastaan.
– Nyt se tuttuus sitten mitataan. Ensi sunnuntaina. Pelkäsin ensin, että näin some-aikana saa kuulla kaikenlaisia heittoja siitä, että mitä se suomalainen oikein yrittää. Mutta todella positiivisesti ihmiset ovat kommentoineet ehdokkuuttani.
Neuvonen laskee valitsijayhdistyksen mahdollista äänimäärää ja toteaa, ettei usko kuitenkaan menevänsä läpi valtuustoon.
– Ensikertalaiselle läpimeno on kyllä aika epätodennäköistä, Sakari arvioi MTV Uutisille.
Sunnuntaina se nähdään.
Virolainen lastenkirjailija suomesta
Mika Keränen haluaa omassa vaalikampanjassaan nostaa esiin hieman Sakari Neuvosen tapaan muualta tulleiden aseman. Reformipuolueen listoilta valtuustoon koettava Keränen sanoo, että pakolaiskysymyksistä saa aikaa Virossa loputtoman väittelyn.
Keränen lähti Viroon täyttäessään 19 vuotta vuonna 1993. Monen mutkan jälkeen hän on ehtinyt vakiinnuttaa itsensä yhdeksi maan luetuimmista lastenkirjailijoista. Varastatud oranž jalgratas (Oranssi polkupyörä) aloitti ryminällä miehen uran ja Peidetud hõbedane aardelaegas (Hopeinen aarrearkku) valittiin 2010 Virossa edellisvuoden parhaaksi lastenkirjaksi.
Tarton valtuustoon Keränen yrittää nyt toista kertaa.
– Mietin pitkään, että lähtisinkö ehdokkaaksi. Olen kustantaja ja sitä kautta yrittäjä. Eli vähän niinkuin kokoomuslainen. Olen sen verran ahne, että en oikein ole demarikaan.
Vaaleihin lähdön perimmäinen syy on Keräsen mukaan hirveä into ja halu vaikuttaa. Keräsen nimi on tuttu ympäri valtakuntaa kirjojen ja niistä tehtyjen teatteriohjausten ja muiden töiden kautta.
– Tuttuus saattaa olla taakkakin. En halua ääniä siksi, että olen kiva tyyppi. Haluan tehdä selväksi, että minua äänestävät tietävät, mitä oikeasti asioista ajattelen.
Keräsen mielestä suuri ero Suomen ja Viron kuntapolitiikan välillä saattaa olla yhdessä tekemisen kulttuurissa. Virossa se on yhä hakusessa.
– Saumat valtuustoon ovat kyllä hyvät, sanoo kirjailija Keränen.
"Pidä sitten ne pakolaiset poissa"
Salla Koivuaho lähti Viroon etsittyään ensin vuosia paikkaa, johon asettua ja tuntea olevansa kotona.
Ensin nuori nainen etsi kotia ulkomailta, sitten muuttokuorma liikkui muutaman vuoden välein Tampereen ja Helsingin väliä. Vero-oikeutta opiskellut Koivuaho joutui pohtimaan, että miksi opiskella suomalaista vero-oikeutta jos ei halua olla Suomessa?
Vuonna 2012 hän päätti muuttaa Viroon. Ensin vähän arvelutti, mistä löytyisi töitä? Suomalaiset tekevät kuitenkin paljon bisnestä Tallinnassa ja vastaavasti paljon virolaisia käy Suomessa. Siitä se lähti.
Koivuaho OÜ tarjoaa nykyään veroasiantuntijapalveluita yrityksille ja yksityisille.
Veroasiantuntijan mukaan motiivina politiikkaan lähtemiselle on ennen kaikkea se, että kaupungissa on paljon suomalaisia, mutta vähän muualta tulleiden poliittista aktiivisuutta.
– En halua kuitenkaan olla pelkästään suomalaisten asioiden ajaja. Tallinnasta pitäisi tehdä kaikkien yhteinen kaupunki. Samalla sitä niin sanottua Talsinki-yhteistyötä voisi lisätä paljonkin, Koivuaho sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Isamaa Respublikan listoilta ehdolla oleva Koivuaho on kampanjoinut teltoilla ja varsinkin sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa suomalaiset tai ylipäätään Virossa asuvat EU-kansalaiset tietävät liian vähän siitä, että heillä on äänioikeus ja mahdollisuus olla vaaleissa ehdolla.
– Aluksi vähän pelotti lähestyä teltoilla kaupunkilaisia suomalaisena, mutta vastaanotto on ollut todella hyvä. Minulle on sanottu "Suomalainen, hyvä juttu!"
Koivuahollakin on kokemuksia virolaisten erikoisesta suhtautumisesta pakolaiskysymykseen. Hänen kampanjaseinälleen Facebookissa kirjoitettiin aluksi paljonkin aiheesta.
– Siellä oli kommentteja tyyliin: "Pidä sitten ne pakolaiset poissa", Koivuaho sanoo.
– Läpimeno on kyllä kiikun kaakun, ehdokas pohtii.
Kaupunginjohtaja Suomesta
Viljandin kaupunki keskisessä Virossa ei seiso mäen rinteellä, mutta kaupungin johdossa saattaa ensi sunnuntain vaalien jälkeen seistä suomalainen Harri Aaltonen.
Monen mutkan kautta Viroon ja maan politiikkaan päätynyt Aaltonen on paikallisen median mukaan erittäin vahvoilla.
Suomenkielinen estofennia.eu-sivusto lainaa paikallismediaa ja kertoo, että Aaltosen takana on esimerkiksi hänen puolueensa IRL:n puheenjohtaja Helir-Valdor Seeder ja nykyinen Viljandin kaupunginjohtaja Ando Kiviberg.
Kaupunginjohtajan olisi oltava Viron kansalainen. Aaltonen saisi valituksi tullessaan kansalaisuuden ennätysvauhtia.
Aaltonen olisi ensimmäinen suomalainen tai suomalaistaustainen kaupunginjohtaja Virossa.
Kuntavaalien virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina. Ehdokkaita on lähes 12 000. Kiitelty, ja viime aikoina kiisteltykin, e-äänestys on päättynyt ja tietokoneyhteyttä äänestämiseen käytti vaalilautakunnan mukaan 27,8 prosenttia äänioikeutetuista.