Virkamies voi tuplata palkkansa valtionyhtiöiden hallituspalkkioilla

Omistajaohjausosastolla virkamiehet nauttivat suurista hallituspalkkioista työstään valtionyhtiöiden hallituksissa. Virkatyönään he valvovat valtionyhtiöitä. Ylijohtaja vakuuttaa, että roolit pidetään erillään.

Yksi omistajaohjausosaston virkamiehistä tienasi viime vuonna hallitustyöstä melkein yhtä paljon kuin varsinaisesta virkatoimestaan. Muutkin omistajaohjauksen virkamiehet tienaavat hallituksissa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Omistajaohjauksen virkamiehet sekä valvovat valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksia että nauttivat palkkioita valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa. Yksitoista omistajaohjausosaston virkamiestä istuu valtion kokonaan tai osin omistamien yhtiöiden hallituksissa.

Suurimmat tulot hallitustyöstä keräsivät viime vuonna finanssineuvokset Jarmo Väisänen ja Jarmo Kilpelä. Väisänen sai työstään Solidiumin, Suomen Erillisverkkojen ja VTT Venturesin hallituksissa sekä Gasumin hallintoneuvostossa viime vuonna 90 tuhatta euroa. Vuositulot virkatoimesta olivat valtioneuvoston kanslian mukaan 93 000 euroa. Väisänen sai siis hallituspalkkioista lähes saman verran tuloa kuin omasta virastaan. Hallituspalkkiot olivat lähes 97 prosenttia Väisäsen virkatulosta.

Finanssineuvos Jarmo Kilpelä tienasi Altian, Governian, Raskonen ja VR:n hallitustyöstä viime vuonna 74 000 euroa. Tulo finanssineuvoksena oli reilut 85 000 euroa, jolloin Kilpelän hallituspalkkiot olivat 87 prosenttia virkatulosta.

Myös muut omistajaohjauksen virkamiehet istuvat valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa. Viime vuonna virkamiesten saamat hallituspalkkiot vaihtelivat 19 000:sta eurosta 90 000:een euroon. Kun palkka ja hallituspalkkiot lasketaan yhteen, oli virkamiehen vuosipalkka jopa yli 180 000 euroa. Suomen pääministeri Alexander Stubb tienasi viime vuonna muutama tuhat euroa vähemmän.

-Statistiikka osoittaa, että palkkioiden osuus saattaa joillakin virkamiehillä olla merkittävä. Onko tämä taloudellista riippuvuutta tai ei - joka tapauksessa sillä minusta ei ole vaikutusta siihen, millä tavalla nämä henkilöt toimivat. Se on kaikkein keskeisintä. He eivät itse vaikuta näiden hallituspalkkioiden suuruuteen millään tavalla, omistajaohjausosaston ylijohtaja Eero Heliövaara sanoo.

Hallitustyö liittyy virkatyöhön - miksi siitä maksetaan erikseen

Omistajaohjauksen virkamiehet saavat siis paitsi normaalia palkkaa virastaan, myös sievoisia lisätuloja työhönsä kuuluvasta hallitustyöstä. Onko siinä ristiriitaa, että samalla osastolla sekä valvotaan hallituspalkkioita että saadaan näitä palkkioita?

-Minä en ole näissä hallituksissa, ja se johtaa siihen, että voin aika riippumattomasti arvioida tätä tilannetta omistajaohjauksesta vastaavan ministerin kanssa. Edunsaajan ja päätöksentekijän roolit ovat erilaiset, omistajaohjausosaston ylijohtaja Eero Heliövaara sanoo.

Hän ei periaatteessa itse istu hallituksessa - mutta Talvivaaran tilanteesta johtuen istuu juuri nyt Solidiumin hallituksessa.

Tätä on omistajaohjaus:

Omistajaohjausta säätelee laki. Siinä omistajaohjaukseksi määritellään äänioikeuden käyttäminen yhtiökokouksissa ja muut toimenpiteet, joilla valtio vaikuttaa yhtiöiden hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Valtiolla on edustus kaikissa kokonaan valtion omistamien yhtiöiden hallituksissa sekä niiden yhtiöiden hallituksissa, joissa valtio on enemmistöomistaja tai merkittävä vähemmistöomistaja.

– Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on määritelty, että on hyvä, että valtion virkamies on näissä yhtiöissä hallituksessa. Siellä virkamies toimii ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin ulkopuoliset hallituksen jäsenet eli yhtiön kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti. Sillä tavalla tämä on täysin eriytynyt omistajan roolista, Heliövaara sanoo.

– Hallituksen jäsenenä toimivat virkamiehet eivät osallistu omistajaohjausosastolla tämän yhtiön omistajaohjaukseen. Toimimme varsin puritaanisesti, pelisäännöt ovat selvät. Hallituksella on hallituksen tehtävät ja omistajalla omistajan tehtävät.

Hallitustyö liittyy omistajaohjausosaston virkamiesten virkatyöhön ja kokoukset ovat pääosin virka-aikana.

– Helsingin arvopaperipörssissä on mitattu, että suuret pörssiyhtiöiden jäsenyydet edellyttävät kolmeakymmentä vuorokautta vuodessa. Meidän virkamiehillä on jopa kolmekin hallitusjäsenyyttä. Hallitustyöskentely on yhä vaativampaa, Heliövaara sanoo.

Virkamiehet tekevät hallitustyötä myös virka-ajan ulkopuolella.

– Kokoukset ovat virka-aikana, mutta kyllä virkamiehet joutuvat käyttämään näihin asioihin perehtymiseen myös omaa aikaansa, Heliövaara sanoo.

"Hallituspalkkiot ovat kohtuullisia"

Omistajaohjauksen virkamiehillä on valtion omistamiin yhtiöihin nähden kolme erilaista roolia. Heillä on niistä strategiavastuu, he analysoivat yhtiöitä ja myös istuvat yhtiöiden hallituksissa.

Roolit vaihtuvat osastolla tiuhaan eli virkamiehet voivat vaihtua nopeasti yhtiön hallituksesta strategiavastaavaksi ja päinvastoin.

Yhtiövastuiden jakautumisesta päättävät osaston esimiehet.

– Päätöksen tekee omistajaohjauksesta vastaava ministeri tyypillisesti minun tekemästäni ehdotuksesta, Heliövaara kertoo.

Istuessaan hallituksessa virkamiehet saavat hallituspalkkioita samalla tavalla kuin muutkin hallituksen jäsenet.

– Olisi aika erikoista, jos esimerkiksi virkamiehinä valitut hallituksen jäsenet saisivat erilaista palkkiota kuin muut hallituksen jäsenet. Hallituksiin ei ole haluttu tällaista kahden kerroksen väkeä, Heliövaara sanoo.

Hänen mukaansa hallituspalkkiot ovat Pohjoismaissa varsin kohtuullisia.

– Hallituspalkkiot Suomessa ovat hyvin kohtuullisia, jos verrataan niitä oikeastaan mihinkään muuhun maahan. Pohjoismaissa meillä on suunnilleen samanlainen palkkiotaso. Palkkioiden täytyy kuitenkin olla riittävät, jotta pystymme houkuttelemaan valtionyhtiöihin hyviä jäseniä. Minusta sellaista yleistä kohtuullisuuden käsitettä on aika vaikea yleensä tällaisiin asioihin tuoda. Meille on tärkeää se, että saamme mahdollisimman päteviä ihmisiä hoitamaan tätä 30 miljardin osakesalkkua, Heliövaara sanoo.

Eläköitymisen johdosta osastolle rekrytoidaan vuoden sisällä kaksi uutta virkamiestä.

Nimi, asema

Hallituspalkkiot 2013

Tulo virkatoimesta 2013

Hallituspalkkiot/ palkka

Kalevi Alestalo, finanssineuvos

43 000

86 459

50 %

Arto Honkaniemi, finanssineuvos

59 000

85 366

69 %

Jarmo Väisänen,

finanssineuvos

90 000

93 068

97 %

Jarmo Kilpelä, finanssineuvos

74 000

85 402

87 %

Jukka Ohtola, neuvotteleva virkamies

42 000

66 920

63 %

Minna Pajumaa, johtava erityisasiantuntija

47 000

57 344

82 %

Marja Pokela, johtava erityisasiantuntija

49 000

57 102

86 %

Pekka Kettunen, neuvotteleva virkamies

27 000

59 047

46 %

Sinikka Mustakari, johtava erityisasiantuntija

19 000

58 620

32 %

Petri Vihervuori, finanssineuvos

55 000

75 082

73 %

Ilpo Nuutinen, hallitusneuvos

53 000

78 281

68 %


Lue myös:

    Uusimmat