Viranomaistyötä harmaan talouden torjunnassa halutaan tehostaa

Hirvonen kaavailee tänään veroministeri Suvi-Anne Siimekselle luovuttamassaan loppuraportissa. Ministeriö on jo asettanut työryhmän valmistelemaan projektin käytännön toteutusta. Viranomaistoiminnan hajanaisuus on ennenkin useaan otteeseen todettu yhdeksi syyksi siihen, että harmaasta taloudesta on vaikea saada otetta. Hirvosen mukaan projektilla pyrittäisiin saamaan kokonaisuus parempaan hallintaan usealla eri tasolla, käytännössä varsinkin tietojen keruuta ja analysointia tehostamalla.

-Yksittäiselle viranomaiselle ei kovin helposti synny kokonaiskuvaa vilpillisestä yritystoiminnasta, koska hän katselee sitä vain oman toimintansa näkökulmasta, Hirvonen huomauttaa.

-Tyypillinen tilanne on kuitenkin, että meillä on monialarikollisia, jotka verojen välttämisen lisäksi yrittävät esimerkiksi yritystukihuijauksia tai vakuutuspetoksia. Tällaisesta toiminnasta on nykyisellä järjestelmällä vaikea saada otetta riittävän ajoissa. Projektissa verohallinnon yritystoiminnasta keräämiä tietoja täydennettäisiin muiden virastojen tiedoilla ja analysoitaisiin niiden pohjalta syntyvää kokonaisuutta.

Mukaan nimettäisiin verohallinnon, poliisin, tullin, ulosoton ja eräiden muiden viranomaisten edustajia, yhteensä noin 20 henkilöä, Hirvonen kaavailee. Palkat maksettaisiin kunkin omista virastoista, joten lisävaroja tarvittaisiin tälle vuodelle vain 1,5 miljoonaa markkaa. Kertyvien kokemusten pohjalta kehitetään viranomaisten yhteistyön toimintamallia vuoden 2001 jälkeen.

Resurssit eivät riitä

Harmaan talouden on arvioitu rokottavan yhteiskuntaa vuosittain vähintään 20 miljardilla markalla. Arvio perustuu muutaman vuoden takaiseen aineistoon. Hirvonen uskoo, että todellinen luku on nyt jo tuntuvasti suurempi. Hän arvelee, että veronkierto on lisääntynyt reippaasti esimerkiksi arvopaperisijoitusten puolella.

-Tarkoitan esimerkiksi hallintarekisterin suojissa toimivia suomalaisia, jotka pystyvät hyvin helposti kätkemään myyntivoittonsa meikäläiseltä verottajalta. Siellä ei tarvitse olla montakaan prosenttia niitä, jotka ovat suomalaisia vaikka esiintyvät ulkomaisina, kun puhutaan jo todella isoista summista, Hirvonen sanoi. Myös pääkaupunkiseudun ylikuumentunut rakennustoiminta tarjoaa herkullisen kasvualustan harmaalle taloudelle, mutta ns. puhtaan valkokauluspuolen talousrikollisuudella on erittäin hyvät rakenteelliset mahdollisuudet pysyä salassa, Hirvonen arvioi. Talousrikostorjunnan resurssipulaan taas ei vieläkään juuri ole helpotusta näkyvissä.

-Suurin piirtein kaikki alueella toimivat viranomaiset ovat pahasti ylityöllistettyjä, kun vanhat jutut roikkuvat jaloissa ja estävät tehokasta paneutumista uusiin, Hirvonen sanoo.

-Tätäkin ongelmaa voisi ainakin jonkun verran edesauttaa, jos operatiivisella tasolla päästäisiin sujuvampaan ja läheisempään viranomaisten yhteistyöhön. Hirvonen esittää raportissaan myös mm. talousrikostorjuntaan liittyvän koulutuksen kehittämistä ja laajentamista.

Verotarkastajalle hän haluaisi oikeuden kirjanpitoaineiston haltuunottoon epäillyissä rahanpesutapauksissa. Konkurssien ja liiketoimintakiellon valvontaa tulisi tehostaa viranomaisten yhteisprojektilla ja yritystukien valvontaan kehittää yhteistyömalli. Siihen liittyen EU-tukien valvonnan lisäresurssit tulisi kohdentaa virka-aputehtäviin osoitettaviin verotarkastajiin eikä yksityisiin tilintarkastuspalveluihin.
(STT)