Mainos

Villisikakanta kasvamassa liian suureksi – viikonloppuna iso sikajahti

Pitäisikö sarjakuvasankari Obelix kutsua Galliasta villisikajahtiin Suomeen? Tätä voi olla syytä pohtia, sillä Suomen villisikakanta on kasvamassa ripeää vauhtia. Tulokaslaji on saanut meillä jo liiankin vankan sorkansijan, arvioi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg säestää varoittamalla Ruotsin tekemästä virheestä.

–  Ruotsissa ei lähdetty ajoissa villisikojen määrän säätelyyn. Nyt kanta on kasvanut länsinaapurissa niin paljon, että metsästys ei enää riitä sen kurissa pitämiseksi.

Suomella on valitettavasti Ruotsiin verrattuna lisäriski: villisikojen kasvava määrä luo uhkan afrikkalaisen sikaruton leviämiselle Baltiasta tai Venäjältä Suomeen.

Sikarutto ei tartu ihmiseen. Sioille tappavan taudin tulo Suomeen olisi silti vaikea isku tuotantosikaloiden lihan viennille.

–  Kun Suomi on juuri saanut sianlihan viennin käyntiin myös EU:n ulkopuolelle, sikaruttoa ei todellakaan tarvittaisi, Husu-Kallio huokaa.

Sikaruton virus saattaa tosin päästä Suomeen myös turistien tuliaisten mukana tai Baltiassa käyneiden metsästäjien varusteissa.

–  Evira onkin suositellut, että Baltiaan tai muihin riskimaihin ei lähdetä Suomesta sikajahtiin.

Husu-Kallion mukaan myös Baltiassa on nähty, mihin haittoihin villisian suuri kanta johtaa. Ne aiheuttavat isoja vahinkoja esimerkiksi perunan ammattituottajille ja puutarhoille, eikä unohtaa pidä liikenneriskejä. Sikakolari ei kuulosta enää pian kummalliselta termiltä.

Viikonloppuna suurjahti

Suomessa järjestetään viikonloppuna iso villisikajahti kannan vähentämiseksi ja sen metsästämisen opettamiseksi. Mukana ovat maa- ja metsätalousministeriö ja Metsästäjäliitto.

– Metsästäjien on hyvä oppia tunnistamaan erikseen karjut ja emakot. Yleensä pyritään välttämään poikasten kanssa liikkuvien naaraiden ampumista. Sitä ei ole pidetty eettisesti sopivana, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Luonnonsuojeluliitosta arvioidaan, että villisian kanta Suomessa kestää metsästystä.

–  Villisika on kuitenkin niin varovainen ja ovela eläin, että sen määrää voivat rajoittaa pikemminkin Suomen kylmät talvet kuin metsästys, ounastelee erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Petoeläimet, kuten sudet ja ilvekset, eivät pääosin asusta samoilla alueilla kuin villisiat. Niiden kuitenkin toivotaan osaltaan hillitsevän villisian yleistymistä.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Suomessa on nyt noin 3 150 villisikaa. Jopa kymmenen jälkeläisen porsueita kahdestikin vuodessa saavan villisian kanta on kasvanut vuodessa noin neljänneksen.

–  Määrä näyttää kasvaneen noin paljon siitä huolimatta, että vuoden aikana metsästys lisääntyi 40 prosenttia, sikayrittäjien toiminnanjohtaja Berg lisää.

Villisian kannan keskittymät ovat tällä erää Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.