Maa- ja metsätalousministeriö pelkää afrikkalaisen sikaruton leviävän Suomeen – syynä nopeasti lisääntyvät villisiat

Maa- ja metsätalousministeriölle Suomen kasvava villisikakanta on suuri huolenaihe. Villisian määrä on lisääntynyt Suomessa nopeasti, eikä kannan kasvun odoteta ainakaan loppuneen.

Ministeriö on asettanut tavoitteeksi vähentää villisikakantaa rajusti.

– Tietojemme mukaan Suomessa on nyt noin 3500 villisikaa. Tämän kokoinen villisikapopulaatio on liian suuri hallittavaksi, sillä villisika lisääntyy nopeasti. Tavoitteemme on vähentää kanta alle tuhanteen sikaan, kertoo Maa- ja Metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen.

Tauti voisi levitä esimerkiksi Viron tai Venäjän kautta. Afrikkalainen sikarutto on erittäin tappava tauti, joka leviää siasta toiseen. Jos tauti leviää maahan, se saattaa levitä myös lihantuottajien kotisikaloihin.

– Suomi on tehnyt paljon ponnisteluja viennin aloittamiseksi Aasian maihin. Nyt vienti on saatu avattua Kiinaan. Jos sikaruton kaltainen vakava eläintauti tulee Suomeen, joudumme todennäköisesti vientikieltoon, Aaltonen kertoo.

Vientikiellon laajuuteen vaikuttaa käytännössä se, kuinka monesta tilasta sikaruttoa löytyy. Kustannusarvioissa on heittoa, koska kaikkia taloudellisia vaikutuksia ei voida välttämättä arvioida.

– Niinkin voi käydä, että vientikielto niin sanotusti unohtuu päälle eikä sitä muisteta tai haluta purkaa.

Aaltonen kertoo, että tämän hetken kustannusarvion mukaan kotisikalassa todettu sikaruttotapaus tulisi maksamaan muutamista kymmenistä miljoonista euroista 100 miljoonaan euroon. Tämä kustannusarvio kattaa kaikki taloudelliset menetykset. Sen suurin kuluerä tulee viennin pysähtymisestä.

Sikarutto saattaa saapua matkailijan mukana

Virossa Maa- ja metsätalousministeriön pelkäämä skenaario on jo tapahtunut: villisiat ovat lisääntyneet rajusti ja tartuntoja on todettu myös kotisioissa.

– Virossa on toki enemmän harrasteenomaisia takapihasikaloita, jolloin taudin leviäminen on helpompaa, Aaltonen kertoo.

Suomessa sikoja pidetään pääosin sisätiloissa, jolloin vaikka afrikkalainen sikarutto leviäisikin villisikoihin, taudin leviäminen kotisikaan on vaikeampaa kuin Virossa.

Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii silti kaikin keinoin pitämään sikaruton rajan takana. Taudin leviämisen riskitekijöitä on arvioitu, ja tällä hetkellä sikaruton epäillään voivan saapua maahan kahdella eri tavalla. Tauti voi saapua joko metsästysmatkailijan, erityisesti metsästysretkellä olleen, tai rajan ylittävän sian mukana.

– Ei osata sanoa, kumpi tartuntareiteistä olisi todennäköisempi. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän rajan läheisyydessä sikaruttotapauksia ei ole tavattu, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin. Jotta matkailija voisi tuoda sikaruton Suomeen, saastuneen sianlihan on päädyttävä jotenkin kosketuksiin kotisian tai luonnonvaraisten villisikojen kanssa. Toki me toivomme, etteivät sikatilalliset kävisi metsästysmatkalla Virossa, Aaltonen kertaa riskejä.

Aaltonen kertoo, että valtio osallistuu villisian harvennustalkoisiin monella rintamalla. Evira maksaa metsästetystä villisiasta näytepalkkiota. Villisian verestä, pernasta ja maksasta otetusta näytteestä voidaan selvittää mahdollinen sikaruttotartunta. Lisäksi villisian metsästystä on pyritty helpottamaan lakimuutoksin. Villisikaa saa nykyisin metsästää läpi vuoden, ainoastaan porsinut emakko on rauhoitettu huhtikuun alusta heinäkuun loppuun.

– Kaikki keinot villisikakannan harventamiseen on jo otettu käyttöön. Toivoisimme, että villisikaa metsästettäisiin mahdollisimman paljon, mutta ministeriössäkin tiedetään, että sika on vaikea saalis. Yhden villisian pyydystämiseen voi kulua kokonainen viikonloppu, Aaltonen kertoo.