Poikkeuslupa on myönnetty itäisen Suomen alueille, jossa villisikakanta on suuri. Keinoilla halutaan estää sikaruton leviäminen. Uusia menetelmiä sovelletaan itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Suomen Riistakeskus on myöntänyt määräaikaisen poikkeusluvan villisikojen ampumiseen metsästyslaista poikkeavilla tavoilla, jotta villisian, ja sen mukana afrikkalaisen sikaruton riskin leviäminen itänaapurimme puolelta saataisiin kuriin.
Normaalisti sikoja metsästäessä aseisiin ei saa kiinnittää valovahvistimia ja pimeänäkölaitteita – nyt aiemmin kielletyt keinot on sallittu.
– Villisikojen ruokintapaikoilla, jossa niitä ammutaan, käytetään kiinteää valoa. Villisiat ovat viisaita, ne oppivat kiertämään sillä tavalla, että niitä ei pystytä ampua valosta. Nyt lisätään metsästäjän mahdollisuutta, että voidaan pimeämmiltäkin alueilta hyvin tiukin ehdoin saalista saamaan, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Määräaikainen poikkeuslupa ei ole joka metsästäjän juttu, vaan Riistakeskuksen todella tiukasti tietyille alueille ja tiettyihin sikamääriin rajoittama. Lisäkeinoilla tähdätään villisikakannan rajoittamiseen alueilla, joilla niitä esiintyy paljon.
– Kaikki kiitos metsästäjille, että viime vuonna saaliksi saatiin liki 900 sikaa, mutta se ei riitä vielä kannan kasvun tehokkaaksi estämiseksi. Tarvitsemme siihen lisäkeinoja ja juuri nyt on se vaikuttamisen paikka.
Afrikkalainen sikarutto leviää tulokaslajin mukana
Villisika on tulokaslaji, eikä ministeriö halua sen leviävän laajasti Suomeen monestakaan syystä: ensimmäisenä niistä afrikkalaisen sikaruton vahvistuminen. Sikarutto ei tartu ihmiseen, mutta tappava verenvuotokuume leviää siasta toiseen. Tämä tekee siitä uhan Suomen sikataloudelle.
Hallitus on varannut tämän vuoden budjettiin noin kaksi miljoonaa euroa afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Viime syksynä ministeriö tilasi Luonnonvarakeskukselta selvityksen mahdollisuudesta rakentaa itärajalle aita, jolla estettäisiin villisikojen leviäminen Suomeen. Hanke torpattiin, koska kalliin aidan ei katsottu kykenevän pysäyttämään sikoja.
Suomessa tilanne sikaruton suhteen on hyvä, mutta riski on silti suuri, ja taudin leviämistä halutaan ehkäistä niin hyvin kuin mahdollista.
– Käytännössä se on erittäin suuri, koska tautia on EU-alueella itäisessä Euroopassa. Samalla tavoin Baltian maissa taudista pyritään kaikin keinoin pääsemään eroon, Husu-Kallio sanoo.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli tammikuussa 2018 noin 3155 villisikaa.
Asiasta kertoi aiemmin Lännen Media.