Viisi väitettä peruskoulusta – tutkija kyseenalaistaa yleisiä ajatusmalleja: "Tämä voi vähän opettajia loukatakin"

1:28
Takaako varhaiskasvatuksen aloittaminen nuorena lapselle paremman koulumenestyksen? Tutkijatohtori Aino Saarinen Helsingin yliopistosta vastaa.

Tutkijatohtori Aino Saarisen tuore väitöskirja ravistelee totuttuja ajatuksia siitä, miten peruskouluissa tulee opettaa. Hän kyseenalaistaa muun muassa itseohjautuvia opetuskäytäntöjä

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Aino Saarisen tuore väitöstutkimus on herättänyt kasvatuspiireissä vilkasta keskustelua nykykoulun opetustavoista. Saarinen sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa, että peruskoulussa riittää vielä paljon kehitettävää.

– Yksi kehitettävä kohde on arvosanojen tasavertaisuus, eli kaikilla paikkakunnilla pitäisi olla käytössä samat kriteerit siitä, mitä esimerkiksi numerot 8 ja 9 vastaavat. Opettajien työresursseissa mennään punaisella, eli siinäkin riittää kehitettävää. Temperamentin ei myöskään pitäisi vaikuttaa arvosanaan, mutta joillakin paikkakunnilla se vaikuttaa, Saarinen sanoi.

Aino Saarinen kävi Viiden jälkeen -ohjelman kanssa läpi viisi väitettä opetuksesta.

Väite 1: Varhaiskasvatuksen aloittaminen nuorena takaa lapselle paremman koulumenestyksen.

Katso vastaus yllä olevalta videolta.

Väite 2 : Itseohjautuvat menetelmät lisäävät työelämätaitoja, ja siksi niitä tarvitaan.

– Tähän täytyy vastata vastakysymyksellä: mitä työelämätaidot tarkoittavat? Jos lapsi kouluttautuu meribiologiksi, psykologiksi tai myyntikonsultiksi, niin mikä on näille kaikille yhteinen työelämätaito? Karkeat kaksi työelämätaitoa ja edellytystä on, että saisi itselleen peruskoulutuksen ja olisi psyykkisesti tasapainossa. Jos itseohjautuvia menetelmiä käytetään liian pienille lapsille perustietojen oppimisessa, voi se ennustaa heikompaa koulumenestystä. Eli väite ei aivan pidä paikkaansa.

Väite 3: Lapsi oppii itseohjautuvaksi, kun sitä edellytetään.

– Tämän voi rinnastaa siihen, että kun lapsi heitetään veteen, hän oppii uimaan. Itseohjautuvuuden kehittymistä on tutkittu paljon. Se on pitkälti geneettisten prosessien lopputulos ja sen, miten otsalohkot kehittyvät. Otsalohkot eivät kehity yhtään sen nopeammin, vaikka sitä kuinka edellytettäisiin. Lapsi oppii kävelemään noin vuoden ikäisenä, eli neljän kuukauden ikäistä vauvaa on vaikea saada kävelemään, oli minkälainen ympäristö tahansa.

Väite 4: Digitaalisuutta on opettava koulussa, jotta lapsi pärjää nykymaailmassa.

– Ensimmäisenä osuu silmiin tuo "digitaalisuutta on opetettava". Lapset ja nuoret käyttävät meillä valtavan paljon digitaalisia laitteita ja monilla on suorastaan addiktion kaltaisia piirteitä. On hyvä kysymys, pitääkö digitaalisuutta itsessään opettaa lisää. Onko digitaalisuus itseisarvo. Onko se tavoite vai keino kohti korkeampaa päämäärää, Saarinen pohti.

Väite 5: Malli, jossa opettaja luennoi luokan edessä on auttamatta vanhentunut.

– Haluaisin tietää, milloin on tapahtunut sellaista, että opettaja luennoi. 90-luvullakin oli vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä. Tämä voi vähän joitakin opettajia loukatakin. Jos he ovat olleet luomassa Suomen koulujärjestelmän menestystarinaa, voi väite tuntua vähättelevältä jälkikäteen.

– Mutta itse asiaan sanon, että opettajan ohjausta tarvitaan erityisen paljon mitä pienempi lapsi on, mitä enemmän hänellä on erilaisia riskitekijoitä, kuten dysleksiaa tai muita oppimisen vaikeuksia. Se vaikuttaa myös, mitä enemmän perustietojen opettelusta on kyse. Sovellettaessa lapset voivat tehdä enemmän kokeiluja: esimerkiksi määritellä, mitä haluavat oppia valinnaisissa. Perustiedoissa pitäisi olla opettajan ohjausta.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja