Koko Suomen tuntema lasten puolestapuhuja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen täyttää tänään 70 vuotta.
Mitä eroa tässä on siihen, että täyttäisi 68 tai 69 vuotta?
– Lapset voivat katsoa tätä ohjelmaa, joten on parempi, etten ihan hirveästi siitä puhu. Mutta kuten eräs ystäväni sanoi, se on käännekohta. 70 on jo vähän selkäpiitä karmiva, Sinkkonen kuvasi tunnelmia syntymäpäivänään MTV:n Uutisaamun haastattelussa.
Katso videolta, miten 70 vuotta täyttäminen eroaa Sinkkosen mielestä 50- ja 60-vuotissyntymäpäivistä.
Sinkkosen mukaan on mahdollista, että hänellä on jonkinlainen ikäkriisi, joka johtuu ainakin osaksi hänen uravalinnastaan.
– On alkanut pikku hiljaa kajastaa, että mistä tässä kaikessa on kysymys. Ja nyt onkin jo ikään kuin vanha, lastenpsykiatri muotoilee.
Miten koronakriisi vaikuttaa lapsiin?
Jo yli vuoden kestänyt koronakriisi on vaikuttanut lapsiin ja perheisiin monin tavoin. Sinkkosen mukaan tarvitaan kuitenkin ensin pitkäaikaistutkimusta, ennen kuin tiedetään varmasti miten.
– Sitä ei kukaan oikeastaan tiedä. Pandemia on aika tuore juttu.
Sinkkosen mukaan lapsiperheistä on tullut monenlaista viestiä.
– On lapsia, jotka nauttivat siitä, että vanhemmat ovat kotona. On tullut esille, että kun lapsi lähtee takaisin päiväkotiin, onkin uusi kriisi, lapsukainen on kiintynyt äitiin uudella tavalla.
Vanhempien merkitys on suuri
Lasten hyvinvoinnissa Sinkkonen korostaa vanhempien pärjäämisen merkitystä.
– Taaperoikäisten kohdalla se riippuu valtavan paljon siitä, miten vanhemmat voivat. Jos he pystyvät etätyön tekemiseen ja voivat kohtuullisen hyvin, se voi olla mukava kokemus.
Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hyvinvointi on riippuvainen vanhempien voinnista ja vanhempien kyvystä selviytyä etäajan haasteista.
– Jos vanhemmilla on hirveä stressi ja hätä, tai jos 3-vuotias roikkuu koko ajan hameenhelmassa tai housunlahkeessa ja töiden tekemisestä ei tule mitään, se lisää stressiä ja sitä, että lapsen ja vanhemman yhteiselo kärsii.
Lapsi on kokonaisuus
Maailmalla ja Suomessa osa vanhemmista kannattaa lapsen biologisen sukupuolen häivyttämistä tai suoranaista kiistämistä. Lastenpsykologi Sinkkonen korostaa, että lapsi on bio-psyko-sosiaalinen olento, kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Anatomiaan liittyy paljon mielen sisältöjä kehittyvällä lapsella eli pienellä tytöllä ja pojalla. Siitä seuraa vuosien ja vuosikymmenten ajan identiteetin muodostuminen, josta seksuaalisuus on tärkeä osa, Sinkkonen sanoo.
Sinkkonen tutkii parhaillaan itse psykopatiaa lapsilla. Myös tätä kautta hän on huomannut, että biologisella sukupuolella on merkitystä.
– Siinä näkyy ihan selvästi, että pojilla on tunnekylmyyden piirteitä lapsena enemmän kuin tytöillä. Mitä se auttaa tai hyödyttää, jos tämä kiistetään, Sinkkonen kysyy.
"Kaikki eivät ole samaa mössöä"
Keskusteluun nousee säännöllisin väliajoin myös poikien heikompi koulumenestys. Pitäisikö tyttöjä ja poikia sitten kohdella koulussa eri tavoin?
– Mielestäni pitäisi vaalia sukupuoliherkkyyttä, kaikki eivät ole samaa mössöä.
Tarvitsevatko pojat siis jotain ekstraa?
– Eivät. He tarvitsevat hyvää peruskouluopetusta. Se tarkoittaa sitä, että myös pojilta vaaditaan, eikä hyväksytä mitä tahansa lorvimista ja pelin näppäilyä oppitunnilla, Sinkkonen sanoo.
Juttua korjattu 28.4. klo 9.54. Korjattu Sinkkosen titteli, joka on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, ei lastenpsykologian.