Poliisipomojen virkarikosoikeudenkäynnin tunnelma sähköistyi Helsingin käräjillä aivan todistelun loppuhetkillä torstaina. Syynä oli se, että viimeisenä kuultu keskusrikospoliisin (KRP) rikostarkastaja iski yllättäen pulpettiin vuoden 2010 tietolähdetoimintaa käsittelevän vuosiraportin. Raportissa listataan useita ongelmakohtia.
Käräjiä käydään siitä, pitäisikö jonkun joutua rikosvastuuseen Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisen ja valvonnan vuoksi. Viime vuosikymmenen lopulla Jari Aarnion johtama huumepoliisi tyhjensi rekisteristä tietolähteiden henkilötiedot, minkä jälkeen uusia lähteitä ei kirjattu rekisteriin vuosiin. Syytettynä virkarikoksesta on pitkä liuta entisiä ja nykyisiä poliisipomoja aina entiseen poliisiylijohtajaan Mikko Paateroon saakka.
Osa syytetyistä on vedonnut puolustuksessaan muun muassa siihen, että heillä ei ollut tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa Helsingin tietolähdetoiminnasta. Raportissa nostetaan yhdeksi ongelmaksi se, että osa yksiköistä ei kirjaa tietolähteitä. Todistajana kuultu keskusrikospoliisin rikostarkastaja Ari Lahtela kertoi, että raportti oli toimitettu tuoreeltaan Poliisihallitukselle ja hän oli keskustellut esimerkiksi Helsingin tilanteesta suoraan yhden syytetyn kanssa.
Lahtelan raportti lepäsi kuulemisen ajan pöydän kulmalla koskemattomana, koska syytettyjen puolustus ei antanut hänen siihen tarttua. Puolustus kummasteli, miksi raportti ei ole kirjallisena todisteena.
Lahtelan mukaan vanha raportti löytyi todistuksen tueksi vasta hieman ennen kuulemista.
Kokonaisuudesta voi syntyä ristiriitaisia tulkintoja
Raportissa nostettiin siis esiin yhtenä ongelmakohtana se, että lain, asetusten ja määräysten kokonaisuudesta voi syntyä keskenään hyvin ristiriitaisia tulkintoja. Sääntelyn puutteet ja ristiriitaisuus syyteaikana ovat syytettyjen keskeisiä perusteita sille, miksi ketään ei pitäisi asioista tuomita.
