Syyttäjä tiputteli keskiviikkona Helsingin käräjillä lähes virkapäivän verran perusteluja sille, miksi muun muassa entiset ja nykyiset poliisijohtajat ovat rikkoneet syyttäjän mielestä lakia Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan valvomisessa. Helsingistä ei löytynyt vuosiin ainoatakaan rekisteröityä tietolähdettä.
Yllä olevalla videolla Aarnio kertoo omin sanoin, millaista arki vapaudessa on ollut ja millainen operaatio hänen kiinniottonsa oli.
Tiedottajarekisterin ylläpitäminen oli huumepoliisin vastuulla, ja syyttäjän mukaan poliisipomot katsoivat ex-päällikkö Jari Aarnion johtaman huumepoliisin toimintamallia läpi sormien.
– Kaikkihan on lähtenyt liikkeelle Jari Aarnion toiminnasta ja menettelystä, syyttäjä Harri Tiesmaa sanoi.
Syyttäjän mukaan poliisipomot laiminlöivät Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan valvonnan tietoisesti, vaikka vuodesta 2001 saakka näkyvillä oli heikkoja ja vahvoja merkkejä yksikön toimintakulttuurista.
– Joka tapauksessa niin paljon tietoa on ollut, että jotain konkreettista olisi pitänyt tehdä. Mennä sinne yksikköön katsomaan, mistä on kyse.
Syyttäjä siteerasi salissa muun muassa syytteessä olevan poliisiylitarkastajan opinnäytetyötä. Sen mukaan valvonta pitäisi järjestää niin, ettei toiminta pääse vähitellen irtautumaan lain tarkoituksesta ja siirry harmaalle alueelle.
Rikostarkastaja Petri Rainialaa Helsingin poliisista puolestaan pidettiin syyttäjän mukaan suorastaan guruna tietolähdeasioiden juridisissa kysymyksissä myös Poliisihallituksessa. Syyttäjän mukaan Rainiala tiesi vielä opinnäytetyössään, koska tietolähteet pitää rekisteröidä.
"Suostumusta ei tarvittu"
Syytetyt kiistävät rikokset ja ovat vedonneet muun muassa sekavaan ja puutteelliseen sääntelyyn.
Syyttäjän mukaan mitään epäselvyyttä ei ole ollut. Hänen mukaansa lakitekstiä tarkempi ohjeistus löytyi asetuksista ja määräyksistä, joita poliisien on kuulunut noudattaa.
– Helsingin poliisin lähiyksiköissä nämä säännökset ja määräykset on pystytty jalkauttamaan ongelmitta, syyttäjä sanoo.
Syyttäjä myös ihmetteli sitä, että salainen tietolähdetoiminta halutaan pitää punaleimojen takana ja samaan aikaan tiedon pitäisi löytyä lakikirjasta.
– Kovasti näitä asioita vaaditaan salaiseksi ja sitten kuitenkin vaaditaan, että näiden seikkojen pitäisi ilmetä laista.
Syyttäjä kiisti näkemyksen, että tietolähteiltä olisi tarvittu suostumus rekisteröimiseen. Hänen mukaansa esitutkinnassa saatiin selville, että tämä tulkinta ei tullut tietosuojavaltuutetulta tai jostain sääntelystä.
– Peruste ei tule laista tai mistään todennettavasta esityöstä.
Syytettyjä ex-ylijohtajaan saakka
Lista jutun syytetyistä on kuin otos poliisin kuka kukin on -kirjasta. Aarnion ja tämän alaisten lisäksi syytteessä ovat muun muassa keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisin virasta pidätetyt päälliköt Robin Lardot ja Lasse Aapio, Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikonen ja ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Syyttäjän ja Aarnion näkemykset yhtyvät muun muassa siinä, että poliisihallinnossa on tiedetty laajalti Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta. Osa syytetyistä on kiistänyt, että heillä olisi ollut riittävästi tietoa asiasta.
Yhteensä virkavelvollisuuden rikkomisesta on syytteessä kahdeksan virkamiestä.