Jos kutsuu salin täyteen juristeja, voi pykäläjumppa muistuttaa hikiliikuntaa. Näin näyttää käyvän poliisipomojen tietolähdeoikeudenkäynnissä, jossa syytteitä kommentoi keskiviikkona neljä syytettyä.
Oikeudenkäynnissä on kyse siitä, pitäisikö jonkun joutua rikosvastuuseen Helsingin poliisin poistamien rekisteritietojen vuoksi. Tietolähderekisteriin ei viime vuosikymmenen lopulta alkaen ollut kirjattu yhtäkään tietolähdettä, vaikka esimerkiksi alamaailman lähteitä käytettiin muun muassa törkeiden huumerikosten selvittämisessä.
Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion puolustus esitti keskiviikkona salissa, että oikeuden pitää arvioida ennen näytön tarkempaa käsittelyä, onko kukaan edes teoriassa voinut syyllistyä asiassa rikokseen. Syytettyjen puolustusten mukaan tietolähdetoiminnan sääntely oli niin puutteellisesta ja keskenään ristiriitaista, että ketään ei voi asettaa rikosvastuuseen.
– Nämä ovat liian yläpilvimäisiä ohjeita, jotta nämä voisivat toimia virkarikoksen pohjana lainkaan, Aarnion puolustus kommentoi sääntelyä syyteajalta.
Tietolähteiden käytön rekisteröimisessä on kyse sekä rikoksesta epäillyn että viranomaisen itsensä oikeusturvasta. Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi riski siitä, että poliisi voisi antaa lähteelleen rikoksia anteeksi.
Puheenjohtaja: Ei vihjeitä lopputuloksesta
Aarnion puolustus ei ole ensimmäinen, joka vaatii tuomarikokoonpanolta lakien, asetusten ja määräysten ristiriitaisuuksien arvioimista ennen oikeudenkäynnin jatkamista yli 60 hengen todistajakuulemisiin. Keskusrikospoliisin hyllytetty päällikkö Robin Lardot on jo jättänyt käräjille oman vaateensa keskeyttää oikeudenkäynti omassa asiassaan.