Vihdin Enäjärvi koki simpukoiden joukkokuoleman vuonna 2018 – tältä järvellä näyttää nyt

Kala- ja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö -yhdistyksestä kertoo, että järven tila oli näyttänyt heikkenemisen merkkejä jo pitkin 2000-luvun sinileväkukintojen, hajuhaittojen ja limoittumisen muodossa. 

– Vuonna 2018 järven tila heikkeni siihen pisteeseen, että sisäinen kuormitus oli niin voimakasta että se aiheutti happikatoa, ja simpukoita kuoli massoittain. 

Järven kalasto on myös Vesterisen mukaan särkikalaistunut valtavasti. Viisi vuotta myöhemmin tilanne on kuitenkin paljon parempi, sillä takana on ensimmäinen tehokalastusvuosi, ja kalaa on poistettu järvestä ennätysmäärä – 110 000 kiloa. 

– Se tekee 220 kiloa hehtaarilta, mikä on Euroopan mittakaavassakin aivan ennätysmäärä kalastusta yhden vuoden aikana, Vesterinen kertoo. 

Nyt simpukkakuolemat ovat enää muisto, sillä järven kunnon kerrotaan parantuneen huomattavasti. Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys Lasy ry:n mukaan ponnistelut ovat tuottaneet tulosta, ja vesi on ollut kirkkaampaa. 

Lue myös: Simpukoiden joukkokuolema järkyttää Vihdin Enäjärvellä

Kuntalaiset heräsivät

Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistyksen Lasyn puheenjohtaja Juha Uusitalo kertoo, että vuoden 2018 simpukkakuolemat saivat ihmiset heräämään siihen, että jotain tarvitsisi tehdä.

– Edustamani yhdistys on vaikuttaja- ja varainkeruuorganisaatio, ja päätimme että mikäli ammatilaisorganisaatio lähtee tekemään töitä, niin me kyllä rahoitamme sitä, sanoo Uusitalo.

Vesterinen kertoo, että koska Enäjärvi on suuri vesistö, vaati myös paljon varoja, että saadaan tehtyä vaikuttavaa vesiensuojelua. Yhteinen tahtotila järven kunnostamiseen toi pitkäjänteisen rahoituksen, ja kunnostus liittyi myös Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö -yhdistyksen pitkäjänteiseen visioon elinvoimaisesta ja esteettömästä Siuntionjoesta, jonka latvajärvi Enäjärvi on.

Hänen mukaansa ennallistus alkaa toimia nopeasti, etenkin aluksi. Esimerkiksi tehokalastusta varten vesistössä on alkuun runsaasti kalaa. 

–Tätä tehovaihetta jatketaan vielä kolme vuotta, ja tilanne toivottavasti paranee tästä vielä, Vesterinen toteaa.

Hanketta kiitelty

Lasyn puheenjohtaja Juha Uusitalo kertoo, että Enäjärven pitkäaikainen heikko tila on saattanut aiheuttaa uskomuksen, että sen tila ei yleisesti ottaen ole hyvä, ja siinä mielessä järven merkitys paikallisille voi olla vähentynyt. Hänen mukaansa vedenlaatu vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi kiinteistövarallisuuteen, ja hän uskoo että järven merkitys voi taas tulevaisuudessa muuttua. 

– Itsekin olen 80-luvun alussa käynyt uimakoulun järven toisessa päässä. Nykyään se ei olisi onnistunut levätilanteen vuoksi, mutta ehkä tulevina vuosina se taas voisi onnistua. 

Hän kertoo, että palaute hankkeesta on ollut puhtaasti positiivista, ja asiasta on riemuittu niin sosiaalisessa mediassa kuin ihmisten puheissakin.

— Ehkä siitä jopa heijastuu, että ei oltaisi uskottu (järven ennalistamisen olevan mahdollista), mutta nyt uskotaan. 

Simpukoiden suhteen tilanne ei heti parane, kertoo kala- ja vesistöasiantuntija Vesterinen. Hänen mukaansa seurantadataa niiden tilanteesta ei viime vuosilta ole, mutta hän muistuttaa järven tilan olleen vielä melko huono viime vuoteen asti. 

– Itse uskon, että viimeistään nyt niidenkin populaatio lähtisi kasvuun, hän kertoo. 

Katso ylläolevalta videolta, miltä järvi näyttää nyt.

Lue myös: ”Rannalla kellui jopa yli 9-kiloinen hauki” – näin tutkija kommentoi järvien kalakuolemia