Pohjoisen järvissä käynnissä mullistus

– Kyse ei ole vain rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Koneellinen kalastus ja ylikalastus ovat tuhonneet kalastajalle tuottavat siika-, taimen- ja rautukannat, ja ne tulevat toimeen enää istutettuina. Istutettuinakin ne pyydetään keskenkasvuisina eli ne eivät ehdi lisääntyä, toteaa Aikio.

Inarijärvessä ja sitä ympäröivissä metsäjärvissä kalastavan Aikionkin havainnon mukaan ahven ja hauki ovat vallanneet kaikki vesistöt. Niiden myynnillä ei ammattikalastaja pysty elättämään itseään.

– Pyydän kalaa enää kotitarpeiksi itselleni ja tyttärilleni, Aikio jatkaa.

Palsasoiden sulaminen lisää rehevöitymistä

1900-luvun alussa Näätämöjoki, Inarijärvi ja Paatsjoki olivat kaikki luonnontilaisia. Metsien talouskäyttö, Inarijärven valuma-alueen rakennushankkeet, laajamittaiset hakkuut ja muut ihmisen toimet ovat kuitenkin muuttaneet vesistöjä. Vesivoimarakentamisellakin on ollut omat vaikutuksensa.

– Vesien lämpeneminen lisää biologista tuotantoa ja kuolleet levämassat tukkivat kutualueita. Talvisateet aiheuttavat valumia, joilla on oma vaikutuksensa, toteaa Tero Mustonen.

Näätämöjoen lämpenemiseen liittyy palsasoiden sulamistrendi, josta kansainvälinen ilmastokomitea IPCC on varoittanut.

– Palsasuot Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella sulavat ja vapauttavat kiintoaineskuormaa alapuoliseen vesistöön, se tummenee ja hitaasti liikkuvan veden alueella saattaa lisätä rehevöitymistä, Mustonen jatkaa.

Veden laatu on hyvä sellaisilla alueilla, joita ihminen ei ole kuormittanut hakkuilla, jänkien ojituksella tai kullanhuuhdonnalla.

Kaupallinen kalastus alueella voisi artikkelikokoelman mukaan menestyä, mutta se edellyttäisi tehokasta rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja muiden saamelaisalueiden vesistöihin kohdistuvien uhkien torjumista.

Suomen saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat sekä osa Sodankylää.

Ratkaisuna ilmastoneuvosto ja ennallistaminen?

Saamelaisalueella on yritetty ratkaista rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia perustamalla Saamelainen ilmastoneuvosto. Se tuottaa tutkimukseen ja saamelaistietoon pohjaavia arvioita ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Lisäksi saamelaisalueiden vesistöjen tilanteesta huolestuneet ovat valmistelemassa Saamenmaan ainutlaatuiset vesistöt -hanketta Unescon maailmanperintökohdehakuun. Hanke ehtinee hakuun 2030-luvulla.

Kolttasaamelaisalueella vuonna 2015 käynnistyneessä hankkeessa puolestaan Näätämöjoen valuma-alueella Vainosjoella, Kirakkakoskella sekä Jäniskoskella taimenen, harjuksen ja muiden arvokalojen kutualueita ja veden kiertoa on saatu korjattua uittojen, purojen ja pienempien jokien perkaamisen jäljiltä.

– Nyt taimen ja harjus kutevat taas joessa 50 vuoden tauon jälkeen ja vettä riittää eli ääreisilmiöistä selviäminen on helpompaa, kertoo Näätämöjoen ennallistamishankkeessa mukana ollut Mustonen.

Valuma-alueiden ennallistaminen olisi ratkaisu rehevöitymisen aiheuttamiin ongelmiin.

– Maan- ja vedenkäytön osalta tarvitaan yhteishallintaa ja -sopimista. Ei voida ennallistaa, jos alueella on kaivostoimintaa tai liikaa turismia, jatkaa Mustonen.

Sevettijärvellä 1980-luvulta alkanutta eroosiota torjutaan järven rantapenkkoja kiveämällä. Sen avulla sairauksista ja loisista kärsinyt siikakanta on elpymässä.

– Muita keinoja olisivat alueen suojelu vene- ja moottorikelkkaliikenteeltä ja rantarakentamiselta sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Kaikki nämä lisäävät osaltaan ravinnekuormitusta, rantojen eroosiota ja mikromuoveja, kertoo Alioravainen.

• 07:45
  Lukio

  Toimintaa ahdistuksen tilalle – Lahden lukiolaisille opetetaan ilmastovaikuttamista
• ke13:37
  Alexander Stubb

  Presidentti Stubb YK:n ilmastohuippukokoukseen Brasiliaan
• ti20:21
  Jamaika

  Tästä syystä "viipyilevä" Melissa on erityisen tappava
• 24.10.05:48
  Meret

  Suomen talvet voivat kylmetä hurjasti – ei todellakaan paluu "vanhoihin kunnon aikoihin"
• 22.10.20:23
  Luonto ja eläimet

  YK:n pääsihteeri: Ilmaston lämpenemistä ei voi estää toivotussa ajassa
• Lataa lisää