Suurjärvi Pielisen säännöstelyä mietitään.
Erityisesti Keski-Suomessa monet järvet ovat poikkeuksellisen matalalla. Pielisellä vedenpinnan alhaisuus hankaloittaa vesiliikennettä ja matkailua.
Ahvenisella järven vesi on vetäytynyt kauas rannasta, mikä harmittaa mökkejä vuokraavaa matkailuyrittäjää.
– Minulla on ulkomaalaisia vuokralla, ne tulee, ja siellä on lapsille luvattu hienot uimarannat, niin kuin meillä kuvissa on, eikä olekaan, niin pettymys on kova, sanoo matkailuyrittäjä Erkki Sykkö.
Suomen neljänneksi suurin järvi kamppailee muuttuvien olosuhteiden kanssa. Viranomaisten mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa yhä selvemmin vedenkorkeuksiin.
– Ilmastonmuutos näyttäisi huonontavan entisestään tilanteita, mutta jos säännöstelyyn mentäisiin, niin sitten voisi olla jotakin toivoa. Mutta tällaisen valtavan järven säännöstely on myös valtava projekti, Karjalan Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Teppo Linjama sanoo.
Ranta-asukkaat moittivat ankarasti viranomaisia. Moni sanoo, että juoksutussäännöt ovat kivikaudelta, eivätkä toimi enää, ja että vain sähköyhtiöiden sana painaa.
– Tämä järvi saastuu koko ajan, kun tämä on tämmöistä vessanpytty-ilmiötä. Aina kun tänne rantaan kasvaa kasvillisuutta, keväällä se sitten vetäistään tuonne vesistöön, Sykkö sanoo.
Pielisen juoksutus vaikuttaa myös alapuoliseen Pielisjokeen ja Saimaaseen, joissa on kuivaa ja rannat karuja. Yhtälö on viranomaisen mukaan vaikea.
– Hyvin pienet ne vaikutusmahdollisuudet on, varsinkin kuivassa tilanteessa, nykytilanteessa. Eipä juuri pystytä tekemään, jos ei sada vettä, sanoo Linjama.