Mitä tapahtui Littoistenjärven "ihmeelle"? Kristallinkirkas vesi muuttui uimakelvottomaksi

Seitsemän vuotta sitten Liedon ja Kaarinan rajalla sijaitseva Littoistenjärvi puhdistettiin kemiallisesti ja järvestä tuli hetkessä kristallinkirkas. Nyt vedessä on jälleen runsaasti sinilevää.

Littoistenjärven hämmentävän turkoosi vesi on jäänyt useiden mieleen muutaman vuoden takaa. Tällä hetkellä järvi on täysin eri näköinen, sillä sinilevä ja rehevöitynyt kasvillisuus ovat vallanneet sen tyystin, mikä herättää ihmetystä.

Järven sameutuminen uudelleen ei kuitenkaan ole yllätys.

– Järven pohjasta vapautuu fosforia, joka antaa kasvutilaa sinilevälle. Vuonna 2017 se käsiteltiin polyalumiinikloridilla, joka sitoo fosforia, mutta kyseessä ei alun perinkään ollut ikuisesti pysyvä ratkaisu, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen erikoisasiantuntija Harri Helminen MTV Uutisille.

– Tällaisten puhdistavien käsittelyiden vaikutukset kestävät yleisesti noin 5–10 vuotta, hän jatkaa.

Järvi on pysynyt uimakelpoisena seitsemän vuotta käsittelyn jälkeen, vaikka ensimmäiset leväkukinnot nähtiin jo vuonna 2020. Nyt tilanne on heikentynyt huomattavasti ja Littoistenjärven hoitokunta on ilmoittanut, että tällä hetkellä uimista ei suositella.

– Nyt siellä on valitettavasti sinilevää, mutta tilanne pysyi hyvänä tuohon heinäkuun alkuun asti, kertoo Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä.

Littoistenjärvi sijaitsee Kaarinan ja Liedon rajalla, lähellä Turkua.

Lue lisää: Littoistenjärven ihme puhuttaa: Uimakelvoton, haiseva ja samea vesi muuttui kemikaaleilla kristallinkirkkaaksi

Järvi alun perin puhdistettiin ihmisten virkistyskäytön vuoksi, mutta puhdistuksen nähdään olleen kannattava kaikin puolin.

– Puhdistus kannatti, sillä seitsemän vuoden aikana järvessä on käynyt joka vuosi useita satoja tuhansia ihmisiä uimassa. Sitä ennen luku oli vain joitain satoja per vuosi, sanoo Heikkilä.

– Tämä on myös maakunnallisesti merkittävä lintuvesi ja lajimäärä on runsastunut puhdistuksen jälkeen, hän jatkaa.

Tasapainottelua kasvillisuuden ja leväkukintojen välillä

Veden kirkastamisen myötä kasvillisuus pääsi kasvamaan ja ottamaan ravinteita itselleen ennen sinilevää.

– Runsas kasvillisuus on myös positiivinen juttu, sillä silloin sinilevälle ei jää paljon ravinteita. Leväpeite samentaa veden, jolloin kasvillisuus taas ei pääse kasvamaan, kun valo ei läpäise levälauttaa, toteaa Heikkilä.

– Tässä on vaikeaa löytää hyvä balanssi niin, että kasvillisuutta olisi sopivasti, eikä levää pääsisi kasvamaan.

Puhdistuksen jälkeen järven kuntoa on tarkkailtu ja joitain toimenpiteitä on mietitty kunnon ylläpitämiseksi. Hoitokunta haki rahoitusta järven hoitokalastamiseen pari vuotta sitten, mutta silloin kukkaronnyörit pysyivät kiinni.

– Nyt järvi alkaa olla täynnä kasvillisuutta, eikä hoitokalastus enää onnistuisi helposti, Heikkilä sanoo.

Järven tulevaisuus on vielä auki

Järven tulevaisuus on vielä päättämättä. Tällä hetkellä ei voida tehdä muuta kuin tarkkailla tilanteen kehittymistä.

– Kasvillisuuden jatkuva niittäminen voisi myös olla ratkaisu pohjan ravinteiden kitkemiseksi. Sitä tosin pitäisi jatkaa useita kymmenia vuosia, jotta ravinteet saataisiin kokonaan pois, Heikkilä toteaa.

Kemikaalisen käsittelyn uusiminen on myös varteenotettava vaihtoehto muutaman vuoden päästä.

– Meillä on maailmalta paljon esimerkkejä siitä, miten käsittelyn uusimisella saadaan pitkäaikaisempia tuloksia. Toisaalta pysyviä ratkaisuja ei saada nopeasti muuten kuin asfaltoimalla järven pohja, sanoo Helminen. 

Katso artikkelin alussa olevalta videolta järven nykytilanne!

Lue myös: Fosfori ruokkii sinilevää, mutta miksi kasviravinnetta päätyy niin paljon vesistöihin? Syy piilee maataloudessa

Sinilevähavainnot runsastuivat lämmön seurauksena – taustalla lämmin sää