Suurin osa Vihdin Enäjärvestä otetuista vesinäytteistä on nyt tutkittu. Tutkimuspäällikkö ei usko, että simpukoiden joukkokuolemaan löytyy yksittäistä syytä.
Vihdin Enäjärvellä on jouduttu viime päivinä keräämään talkoovoimin useita tuhansia kuolleita simpukoita.
Vihdin Enäjärven Suojeluyhdistys VESY ry:n puheenjohtaja Hannu Rahikaisen joitakin simpukoita nousee yhä pintaan, mutta ei enää samoissa määrin kuin ensimmäisinä päivinä.
Lue myös: Simpukoiden joukkokuolema järkyttää Vihdin Enäjärvellä
– Olen itse vienyt järven keskikohdasta 30 litraa simpukoita viime päivinä. Nummelan päässä tilanne on ilmeisesti tuskaisempi. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut alusta, jolloin simpukoita kerättiin yli viisi tuhatta.
Monen tekijän yhteisvaikutus?
Enäjärvestä on kerätty useita näytteitä, joista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on analysoinut suurimman osan. Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl kertoo, että selkeää, yksittäistä syytä simpukoiden kuolemaan ei tutkimuksissa ole löytynyt.
Hänen mukaansa kuolema on todennäköisesti johtunut lämpimän veden, hapettomuuden ja stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta.
– Melko yleistä rehevissä järvissä on se, että happi loppuu pohjalla. Simpukat liikkuvat huonosti, ja toisin kuin kalat, ne eivät ole päässeet tilanteesta pakoon.
Liljendahl luettelee stressitekijöiksi muun muassa sinileväkukinnon aiheuttaman veden korkean pH-arvon.
– Simpukat ovat suhteellisen lämpöherkkiä. Eliöt ovat tottuneet tietynlaiseen pH-arvoon, ja sen muuttuminen voi olla stressaavaa.
Liljendahlin mukaan kerätystä sinilevästä pitää tutkia vielä mahdolliset sinilevämyrkyt. Tutkimuspäällikön mukaan myrkyt ovat kuitenkin harvinaisia eikä hän usko, että niistäkään löytyy vastausta simpukkatuhoon.
Poikkeuksellinen vuosi
VESY:n puheenjohtaja Rahikainen uskoo, että syy löytyy poikkeuksellisesta vuodesta.
Syksyn runsaat sateet toivat valuman mukana poikkeuksellisen paljon ravinteita järveen, tammikuussa järvi oli vielä sula ja ensimmäinen hellejakso saatiin jo toukokuussa.
– Järven pintavesi on ollut jo toukokuusta asti 20 astetta. Nyt pintavesi on 27 ja pohjavesi 20 astetta. Kun on paljon lämpöä, valoa ja ravinteita, tässä on lopputulos.
Suojeluyhdistys on käyttänyt Rahikaisen mukaan vuosittain 50 000–60 000 euroa Enäjärven kunnossapitoon. Esimerkiksi järven runsasta lahnakantaa on vähennetty, järveen laskevia ojia padottua ja fosforin kulkeutumista järveen rajoitettu.
– Luonnonvoimien kanssa taistelu on kuitenkin monimutkaista. Muistan kesät täällä 65 vuoden ajalta, enkä muista vastaavanlaista kesää olleen aiemmin.
Kuolleet kalat ja simpukat pitää hävittää oikein
Ympäristöministeriö kertoo, että eri puolella Suomea on tehty havaintoja järven pinnalla kelluvista kuolleista kaloista ja simpukoista.
Todennäköisiä syitä kuolemiin ovat helteet, järvien happikato ja erilaiset leväkasvustot.
Ympäristöministeriö neuvoo hävittämään mökkirannasta löytyviä kuolleita kaloja tai simpukoita maahan vähintään metrin syvyyteen hautaamalla.
Jos järvestä löytyy suuria määriä kuolleita kaloja, on syytä ottaa yhteyttä kunnan ympäristöviranomaisiin.