Vihainen forssalainen sahasi moottorisahalla oveen aukon, asukas ampui haulikolla olkapäähän – hätävarjelua vai ei?

Tuomioistuin joutui pohtimaan tilannetta. Oliko mahdollisesti kyse hätävarjelusta vai kenties hätävarjelun liioittelusta?

Tapahtumat 29. kesäkuuta 2020 olivat alkaneet alkuillasta tuttujen miesten riidasta. Ensin keskusteltiin puhelimessa. Linikkalankadun asunnossa ollut 44-vuotiaan naisystävä muisti kuulleensa linjan toisesta päästä miehen sanovan, ettei hänelle vittuilla. Rauhoittelut eivät auttaneet.

Myöhemmin aamuyöllä vihastunut 45-vuotias saapui talon pihalle ja huuteli 44-vuotiaan ja tämän naisystävän nimeä. Kaksikko tulikin parvekkeelle.

Pihalla uhonneella miehellä ei ollut paitaa, mutta kädessä moottorisaha. Vahvassa humalassa ollut mies ryhtyi uhkailemaan kaksikkoa. Nainen tiesi, että miestä oli syytäkin pelätä. Mies oli ollut monesti vankilassa ja vapautunut viimeksi pari kuukautta aiemmin.

Kun mies pihalla jatkoi huutelua, asunnon parvekkeella ollut mies haki vaatekaapista haulikkonsa. Lupaa siihen ei ollut.

Kello oli noin 3.40, ja koska oli keskikesä, oli jo melko valoisaa.

Mies ampui parvekkeelta viiden metrin korkeudesta noin 15 metrin päässä seisoneen moottorisahamiehen eteen. Hauleja kimposi asvaltista miehen alaraajoihin.

Ampuminen ei rauhoittanut moottorisahamiestä, vaan päinvastoin. Hän kertoi myöhemmin menneensä "automaattiseen tilaan", jossa järki jäi.

Sorkkaraudalla rappuun

Moottorisahamies rikkoi kerrostalon alaoven mukanaan olleella sorkkaraudalla ja paineli rappuun. Moottorisaha ei käynnistynyt heti vaan sitä piti vetää neljä-viisi kertaa.

Mies ryhtyi sahaamaan oveen aukkoa. Se ei kestänyt kauaa ja mies tunki kätensä aukosta lukolle.

44-vuotias haulikkomies tähtäsi aseellaan asunnosta miestä olkapäähän ja ampui. Hänen mukaansa oli tarkoitus pelotella sahamiestä.

Moottorisahamies ei kertomansa mukaan nähnyt oikein mitään sahauspölyn ja moottorisahan pakokaasun takia ja sitten tuli vielä ruudin savua.

Hän lensi taaksepäin laukauksen osuessa ja poistui rapusta. Myöhemmin sairaalassa otetussa röntgenkuvassa ylävartalossa näkyi kymmeniä hauleja.

Poliisi oli ehtinyt paikalle sivullisten hälyttämänä ja ryhtyi selvittämään tapahtunutta. Oikeudessa asiaa selvitettiin tarkemmin. Oliko haulikolla ampumisessa kyse hätävarjelusta vai ei?

Hätävarjelua vai ei?

Moottorisahamiehen uhkailut toivat tuomion laittomasta uhkauksesta ja tunkeutuminen rappuun törkeästä kotirauhan häiritsemisestä. Seurauksena oli kuuden kuukauden vankeus, joka aiemman rikollisuuden takia oli ehdoton.

Haulikkomiehellä ei ollut lupaa aseeseensa, joten siltä osin hänet tuomittiin ampuma-aserikoksesta. Laukaus parvekkeelta toi taasen tuomion vaaran aiheuttamisesta.

Entä laukaus rapussa? Syyttäjä vaati tuomiota tapon yrityksestä. Haulikkomiehen mukaan kyse oli hätävarjelutilanteesta, eikä häntä pitäisi rangaista lainkaan.

Käräjäoikeus lähti pohtimaan tilannetta ensin tahallisuuden kautta. Oikeus totesi, ettei haulikkomiehellä ollut ennen tekoa tai sen aikana nimenomaista tarkoitusta tappaa moottorisahamies, vaan torjua hyökkäys.

"Täytyi ymmärtää"

Entä oliko haulikkomies ampuessaan pitänyt tunkeutujan kuolemaan varsin todennäköisenä seurauksena? Laukaus osui olkapäähän ja tunkeutuja sai siitä vakavia vammoja. Oikeuden mukaan ampujan täytyi ymmärtää, että kuolema oli hänen tekonsa varsin todennäköinen seuraus.

Käräjäoikeus viittasi myös korkeimman oikeuden ratkaisuun vuodelta 1991, jonka mukaan ammuttaessa haulikolla lähietäisyydeltä toista henkilöä kohti tämän hengen menettämisen vaara on yleisen elämänkokemuksen mukaan huomattavan suuri.

Käräjäoikeus päätyi siis siihen, että kyse oli tapon yrityksestä. Oikeuden piti vielä arvioida sitä, oliko kyse hätävarjelusta tai kenties hätävarjelun liioittelusta.

Rikoslain mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu. Siinä ei kuitenkaan saa mennä liiallisuuksiin.

Oikeus mietti mitä mahdollisuuksia haulikkomiehellä tai tämän naisystävällä oli. He eivät olleet soittaneet poliisille silloin kun moottorisahamies oli huudellut pihalta uhkauksia. Toisaalta pakomahdollisuutta toisen kerroksen asunnosta ei ollut, koska parvekkeelta oli maahan viisi metriä.

"Uhkaava ja pelottava tilanne"

Oikeus piti selvänä, että tilanteessa kyse oli oikeudettomasta hyökkäyksestä ja haulikkomiehellä oli oikeus puolustautua sitä vastaan.

Nyt piti kuitenkin pohtia, oliko hätävarjelun rajat ylitetty. Epäilemättä tilanne oli asunnossa olleiden mielestä uhkaava ja pelottava, kun moottorisahamies oli tehnyt aukon ja työntänyt kätensä sisään avatakseen oven lukon.

Oikeuden mukaan tunkeutuja ei ollut saanut ovea auki, vaikka haulikkomies kertoi toisin. Verijälkien perusteella oli selvää, että käsi oli ampumishetkellä asunnon puolella. Haulikkomies oli väittänyt olleensa tuolloin rapussa metrin päässä ovesta.

– Ampuma-aseella ampuminen lähietäisyydeltä kohti ihmistä on järeimpiä puolustustekoja, oikeus totesi huomauttaen, että haulikkomies oli jo ampunut kerran parvekkeelta pihalle. Tämä osoitti käräjäoikeuden mielestä, että mies oli valmis käyttämään ampuma-asetta ihmistä vastaan muutoinkin kuin äärimmäisessä hädässä.

”Ammu jalkoihin”

Käräjäoikeus katsoi, ettei haulikkomiehen menettelyä vallinneissa olosuhteissa voitu hyväksyä. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos moottorisahamies olisi päässyt asuntoon ja lähestyisi saha kohotettuna ja käynnissä.

Tällöinkin laukaus olisi oikeuden mukaan suunnattava ensi sijassa kohti alaraajoja.

Hätävarjelun rajat ylittyivät ja haulikkomies tuomittiin hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä.

Vaikutus rangaistukseen?

Tyypillisesti tapon yrityksestä tuomitaan 3,5-4 vuotta vankeutta. Tuomion on tietysti ehdoton, koska yli 2 vuoden rangaistusta ei voi antaa ehdollisena.

Hätävarjelun liioittelu vaikuttaa kuitenkin rangaistukseen alentavasti. Lievennys on sitä suurempi mitä lähempänä ollaan tilannetta, jossa rangaistusta ei tuomita lainkaan. Tässä tapauksessa ei aivan lähellä käräjäoikeuden mukaan oltu.

Haulikkomies sai rangaistukseensa alennusta 1 – 1,5 vuotta eli hänet tuomittiin kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen.

Korvauksia määrättiin maksettavaksi ristiin, mutta suurimmat sai haulien kohteeksi joutunut moottorisahamies, noin 10 000 euroa muun muassa kivusta ja särystä sekä kärsimyksestä. Käräjäoikeus leikkasi summia kolmasosalla, koska moottorisahamies vaikutti tilanteen syntyyn.

Vielä hoviin

Haulikkomies valitti vankeustuomiostaan Turun hovioikeuteen. Hän halusi sen ehdolliseksi. Haulikkomies totesi, että tarkoituksena oli estää tunkeutujan pääseminen asuntoon. Hän tähtäsi olkapäähän ja ampui olkapäähän, eikä pitänyt kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena.

Hovioikeus ei tällä viikolla antamassa päätöksessä tuomiota muuttanut.

Ratkaisu syntyi kuitenkin vasta äänestyksen jälkeen. Yksi hovioikeudenneuvoksista olisi lieventänyt tuomiota, koska moottorisahamiehen toiminta olisi pitänyt huomioida haulikkomiehen syyllisyyttä vähentävänä seikkana. Vähemmistöön jäänyt olisi langettanut haulikkomiehelle 1 v 9 kk ehdollista.

Hovioikeuden enemmistö määräsi haulikkomiehen vangittavaksi ja passitettavaksi vankilaan.