Tuore tutkimus antaa lisätietoa vieraskielisten koronainfektioista Suomessa.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa analysoitiin 124 240 HUS-alueella ensimmäisen korona-aallon aikana keväällä ja kesällä 2020 koronatestattua henkilöä äidinkielen mukaan ja arvioitiin heidän sairaalahoitotarvettaan ja kuolleisuuttaan.
Tutkimuksen mukaan vieraskielisiä testattiin noin puolet vähemmän kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä äidinkielenään puhuvia. Ero näkyi kaikissa ikä- ja kieliryhmissä.
Lue myös: Ravintolarajoitukset muuttuvat
Väestömäärään suhteutettuna vieraskielisillä todettiin 64 prosenttia enemmän tartuntoja. Kotimaan kieliä puhuvista kolme prosenttia testatuista sai positiivisen tuloksen ja vieraskielisistä osuus oli peräti kymmenen prosenttia.
Ero todetuissa infektioissa ei ole kuitenkaan näkynyt kuolleisuudessa. Kotimaan kieliä puhuvista kahdeksan prosenttia menehtyi 90 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä ja vieraskielisistä vain yksi prosentti.
Tutkimuksen mukaan ero selittyy ikäjakaumalla. Vieraskieliset koronatartunnan saaneet olivat nuorempia kuin kotimaan kieliä puhuvilla.
– Kun verrattiin alle 65-vuotiaiden kuolemanriskiä eroa ei tullut esiin ryhmien välillä, tiedotteessa todetaan.
Rokotuksilla suurempi merkitys
Tulokset osoittavat, että vieraskielisille tarvitaan parempaa viestintää. Erityisesti haasteena oli saada vieraskieliset hakeutumaan testiin tarpeeksi ajoissa.
