Video: Tällaista ei näe muualla maailmassa – MTV Uutiset sukelsi Helsingin alle rakennettuun energiaverkostoon

Helenin maanalaisen jakelujärjestelmän mittakaava on vaikuttava –  yli 1300 kilometriä pitkä, kallioon louhittu kaukolämpöverkko on lähes Suomen mittainen.

MTV Uutiset päästi tutustumaan Helsingin kymmenien metrien syvyydessä sijaitsevaan energiaverkostoon, jonka rakentaminen alkoi jo 70-luvulla.

– Luulen, että olemme koko maailman mittapuussa edelläkävijöitä polttoaineen hyötykäytössä, koska meillä ei ole ollut omia energialähteitä puuta lukuun ottamatta, pohtii markkinointipäällikkö Stefan Rosenlew Helen Oy:stä

Suomessa pystytään hyödyntämään ostetusta energiasta peräti 90 prosenttia.

– Ulkomaiset energia-alan ammattilaiset käyvät ihmettelemässä, kuinka Suomessa lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannolla pystytään hyödyntämään 90 prosenttia energiasta. Euroopassa hyötysuhde on vain 30-40 prosenttia, toteaa Rosenlew.

Vastaavaa systeemiä ei tässä mittakaavassa ole missään muualla maailmassa. Tästä Helen on saanut maailmalta lukuisia palkintoja ja tunnustuksia, ja esimerkiksi Maailman Energiajärjestö IEA on huomioinut sen raporteissaan hyvänä esimerkkinä muulle maailmalle.

Lämpöä, kylmää ja kierrätystä

Helsingin Kallion Katri Valan puiston alla olevassa lämpöpumppulaitoksessa jäähdytetään kiinteistöt kylmällä vedellä ja otetaan talteen auringon lämmittämä paluuveden energia.

Talvella energiaa tuotetaan puolestaan Helsingin jäteveden lämmöstä.

– Tämä on maailman suurin lämpöpumppulaitos, joka tuottaa kylmää ja lämmintä. Tällä Esplandin alla olevan kylmäakun avulla voimme myös varastoida energiaa.

Akussa eli valtavassa maanalaisessa ”tekojärvessä”, on kuusi asteista vettä huikeat 35 miljoonaa litraa. 

– Altaan pituus on 80 metriä, syvyys 39 metriä ja leveys 8 metriä, kertoo yksikönpäällikkö Mats Fagerström Helsingin Energian Tunneli Oy:stä.

Pasilassa, lähellä MTV:n toimitiloja, on toinen pienempi maanalainen tekojärvi, jonka tilavuus 11 miljoonaa litraa.

Fageströmin mukaan autoteitä Helsingin alle on louhittu jo 60 kilometriä, joten nyt kaupunkiin on jäänyt enemmän puistoja ja tilaa rakentaa asuntoja.

– Kaikkea ne insinöörit keksivätkin. Joku on täällä Helsingissä ollut aikoinaan ollut kaukoviisas, sillä maan alle rakentaminen on ollut 70-luvulla varmasti rohkeaa, ennakkoluulotonta ja kallistakin, mutta nyt me voimme säästää energiaa ja ympäristöpäästötkin vähenevät, ylistävät Fageström ja Rosenlew kuin yhdestä suusta.

Helsingissä otetaan kesäisin talteen niin paljon lämpöä, että  yksistään sillä voidaan lämmittää puolet koko kaupungista.

Määrän tuottamiseen tarvittaisiin noin 30 jalkapallokentällistä aurinkolämpökeräimiä, mutta tässä tapauksessa siis rakennukset toimivat jättimäisinä aurinkolämpökeräiminä.