Halpaa ja puhdasta energiaa - Espooseen rakennetaan Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos

Espoon Otaniemessä aletaan pian porata kahta 7 kilometrin syvyistä lämpökaivoa. Syvällä maan alla vesi lämpiää 120-asteiseksi.

– Huhtikuussa alkavat lämpökaivojen poraukset ja ne jatkuvat syksyyn. Loppuvuoden aikana tehdään laiteasennukset ja vuoden 2017 alusta laitos otetaan koekäyttöön, listaa St1 Nordic Oy:n uusiutuvan energian johtaja Jari Suominen rakennushankkeen vaiheita.

Uutta tekniikkaa Suomen oloissa

Viime kesän koeporaukset täyttivät odotukset. Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos päätettiin rakentaa, kun hankkeelle vielä saatiin työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Tekesiltä yhteensä 10 miljoonan euron tuki.

– Kyllä tässä on kyse uraauurtavasta energiatekniikasta meidän Suomen olosuhteissa. Tällainen geoterminen lämpölaitos, jos se toimii eräänä päivänä, niin voi olla todellakin halpaa ja hyvin puhdasta energiaa meille, arvioi Aalto-yliopiston professori Peter Lund.

Sopii kaukolämmön tuotantoon

St1 näkee geotermisessä lämmössä suuret liiketoimintamahdollisuudet niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Tämä mahdollistaa Suomessa sen, että huomattava osa kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa uusiutuvalla energialla. Suomessa on 150 kaukolämpöverkkoa ja tänä päivänä merkittävä osuus meidän kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisella energialla. Jos tämä onnistuu Suomen kovassa kallioperässä, niin se on mahdollista ihan missä tahansa maailmassa, uskoo Jari Suominen.

Arvioiden mukaan noin 10 prosenttia Suomen kaukolämmöstä voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa geotermisellä energialla.

– Tarvitsemme Suomessa paljon lämpöä ja kun geoterminen lämpölaitos tuottaa nimenomaisesti kaukolämpöä, niin tottakai se on merkittävä potentiaali onnistuessaan. Voi ajatella, että 10 prosenttia meidän kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa tällaisella tekniikalla, uskoo Peter Lund.

Suuria haasteita kilometrien syvyydessä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmalla on kehitetty uutta poraustekniikkaa liuskekaasuvarojen hyödyntämiseen. Nyt samaa tekniikkaa käytetään Suomen geotermisen energian valjastamiseen. Koska kyseessä on uusi poraustekniikka, edessä on suuria haasteita.

– Kun porataan tuonne 7 kilometriin, niin sitten pitää kiinteässä kalliossa saada myös vesi kulkemaan eli joudutaan noin kilometrin matkalta säröttämään kalliota, jotta saadaan se soraksi, jossa kylmä vesi kulkee ja lämpenee. Sitten vesi on saatava ylös kaukolämpöverkkoon. Vesi on 7 kilometrissä hyvin suolaista ja kun sitä otetaan ylös, se kiteytyy jäähtyessään. Teknisiä haasteita löytyy, mutta perusperiaate on hyvin yksinkertainen, huomauttaa Lund.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi vuonna 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä tulee syvältä maan alta. Määrä riittää 20 000 espoolaiskodin tarpeisiin. Samalla korvataan geolämmöllä 100 000 tonnia kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa.