Nämä ovat Helsingin syvin ja korkein kohta – molemmat löytävät samasta paikasta

Harva on nähnyt, mitä kaikkea voimalaitokset pitävät sisällään, saatika maan alla. Helsingin Salmisaaressa noin neljän kilometrin mittainen maanalainen tunneliverkosto johtaa neljään valtavaan hiilisiiloon, jotka ovat merkittävässä osassa Helsingin lämmön ja sähkön tuotannosta.

Helenillä energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen kertoo, että kukin hiilisiiloista on 40 metriä leveä ja 70 metriä korkea.

– Yhden siilon tilavuus on 50 000 kuutiota ja neljän siilon yhteistilavuus 200 000 kuutiota.

Aaltonen vertaa neljään siiloon mahtuvan yhteensä 80 olympiakokoista uima-allasta.

Kivihiilen käyttö siiloissa loppuu vuonna 2025, tiloille mietitään jatkokäyttöä

Kivihiilen energiakäyttö lopetetaan Suomessa vuonna 2029 ja Salmisaaren voimalaitoksella se lopetetaan huhtikuun alussa 2025.

Salmisaaren neljä siiloa ovat olleet kesäajan tyhjillään, mutta ne lastataan taas syksyllä täyteen lämmön ja sähkön toimittamisen varmistamiseksi talviaikana.

Aaltonen kertoo, että neljään hiilisiiloon voidaan varastoida noin 20 prosenttia Helsingin lämmön tarpeesta.

– Neljän hiilisiilon kulutus riittää talviaikana noin kahdeksi kuukaudeksi.

Lue myös: Helen laskee sähkön hintoja lähes 50 prosenttia

Aaltonen painottaa, että huoltovarmuuden ylläpitämiseksi erilaisia energialähteitä on hyvä olla olemassa.

– Yhtä hyvin muun muassa sähköllä tehtävää lämpöä, maalämpöä, ilmalämpöä ja hukkalämpöä on hyvä olla.

Kivihiileen verrattuna esimerkiksi haketta tarvitaan yhdeksänkertainen määrä kivihiileen verrattuna.

Aaltosen mukaan kesällä jopa 95 prosenttia lämmöstä tulee hukkalämmöstä eli puhdistetusta jätevedestä. HSY:lle (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) virtaava kotitalouksien jätevesi on puhdistuksen jälkeen vajaa 20 asteista, josta voimalaitos ottaa lämmöt talteen.

– Kaikkia näitä eri lähteitä tarvitaan, jotta toimitusvarmuus säilyy.

Lue myös: Tämän verran pörssisähkö maksoi ennen Ukrainan sotaa – hinta lähes kymmenkertaistui hyökkäyksen alettua

Salmisaaren lisäksi Helenillä on voimalaitos Vuosaaressa ja muita lämpökeskuksia eri puolilla Helsinkiä. Lämpökeskuksilla taataan lämmön riittävyys kovien pakkasten lisäksi myös voimalaitosten häiriötilanteiden aikana.

Kivihiilen käyttö energiatuotannossa Salmisaaren voimalaitoksella loppuu vuonna 2025 ja valtavien siilojen käyttötarkoitus on muuttumassa. Uusia ideoita hahmotellaan.

– On pohdittu energiavarastointia esimerkiksi veteen tai hiekkaan.

Helsingin syvin kohta sijaitsee tunneliverkostossa

Hiilisiilojen kupeessa loisteputkien valaisemassa tunneliverkostossa sijaitsee pääkaupunkimme syvin kohta 123 metrin syvyydessä.

Paikka on siitä harvinainen, ettei siellä kovin moni kansalainen ole käynyt. Voimalaitoksen alue on hyvin vartioitu eikä alueelle ole ulkopuolisilla asiaa.

Lue myös: Kommentti: Nyt on hyvä aika vaihtaa kiinteähintaiseen sähkösopimukseen

Noin neljän kilometrin mittainen tunneliverkosto kiemurtelee hiilisiilojen ympärillä Salmisaaressa. Tunneleiden seinämillä kulkee putkia ja kaapeleita. Luolastossa kivihiili siirretään paikasta toiseen kuljettimen avulla. Esimerkiksi siilojen pohjasta kivihiili pudotetaan kuljettimelle ja siirretään päiväsiiloon. Myös Ruoholahden ja Lauttasaaren välinen metrotunneli kulkee Aaltosen mukaan aivan hiilisiilojen ohitse.

Katso jutun alussa olevalta videolta, miltä Helsingin syvimmässä kohdassa näyttää!

Hulppeat maisemat voimalaitoksen piipun huipulta

Pääkaupungin korkein kohta sijaitsee samalla tontilla syvimmän kohdan kanssa eli Salmisaaren voimalaitoksella. Korkeuseroa kohdilla on 276 metriä.

Huipulle ei suinkaan pääse helpolla, sillä sinne tulee nousta yhteensä 749 ritiläporrasta. Helsingin korkein kohta sijaitseekin 153 metrin korkeudessa.

Jutun alussa olevalta videolta pääset katsomaan voimalaitoksen piipun huipulta Helsingin ylle.